Tyypin 1 diabetes: Runsas liikunta ja vähemmän kaloreita vähentävät riskiä.

Kymmenellä prosentilla kaikista Ruotsissa syntyneistä lapsista on kohonnut perinnöllinen riski sairastua autoimmuunidiabetekseen eli tyypin 1 diabetekseen. Mutta mikä vaikuttaa siihen, kehittyykö sairaus vai ei? Tuhannet skoonelaiset lapset ja heidän vanhempansa ovat osallistuneet useisiin tutkimuksiin, jotka ovat tuoneet tutkijat lähemmäksi vastausten löytämistä.

Ruotsissa syntyy vuosittain noin 5 000 lasta, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 1 diabetekseen, ja noin 350 lapselle kehittyy sairaus. Skånen yliopistollisen sairaalan ja Lundin yliopiston tutkijat ovat tehneet erilaisia tutkimuksia selvittääkseen tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, sairastuvatko lapset diabetekseen vai eivät.
– Todennäköisesti asiaan vaikuttavat useat eri tekijät, ja tekijät, jotka saavat jotkut lapset sairastumaan tyypin 1 diabetekseen vaihtelevat. Geeneillä on merkitystä, mutta olemme myös nähneet, että esimerkiksi virusinfektioilla, ruokavaliolla ja liikunnalla voi olla merkitystä tyypin 1 diabeteksen esiasteena olevien autovasta-aineiden kehittymiselle, sanoo Skoonen yliopistollisen sairaalan lastenlääketieteen ylilääkäri ja Lundin yliopiston professori Helena Elding Larsson.

TEDDY-tutkimuksessa seurataan riskiryhmään kuuluvia lapsia
Vuonna 2004 alkaneessa Teddy-tutkimuksessa seurataan lähes 8 700 riskiryhmään kuuluvaa lasta Ruotsin Skånessa, Suomessa, Yhdysvalloissa ja Saksassa, kunnes he täyttävät 15 vuotta.

Tutkimus päättyy vuonna 2025, mutta sillä välin se on tuottanut runsaasti uutta tietoa, joka puolestaan on johtanut uusiin tutkimuksiin. Jo kauan ennen tyypin 1 diabeteksen diagnoosia voidaan verestä mitata yksi tai useampi autovasta-aine, mikä on merkki siitä, että immunologinen prosessi on käynnissä ja hyökkää insuliinia tuottavia soluja vastaan. Yhdessä TEDDY-tutkimuksessa tarkasteltiin fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vaikutusta autovasta-aineiden ilmaantumisriskiin, ja ilmaantuuko ensimmäisen jälkeen lisää autovasta-aineita, ja mikä on niiden vaikutus lasten riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen.

Kevyt, kohtalainen tai voimakas liikunta
Tutkimukseen osallistui yli 4 400 lasta, jotka käyttivät aktiivisuusmittaria kerran vuodessa viikon ajan 5 vuoden ikävuodesta eteenpäin. Seurantalaite kirjasi kaikki päivän aikana tapahtuneet liikkeet ja antoi tietoa siitä, oliko lapsi joka päivä harrastanut kevyttä, kohtalaista vai voimakasta liikuntaa.
– Tulokset osoittivat, että liikunta vähentää niiden 5–15-vuotiaiden lasten riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen, joilla havaittiin kaksi tai useampia autovasta-aineita, ja erityisesti niiden lasten riskiä, joille ilmaantui ensimmäisenä tietty autovasta-aine nimeltä Gada, Helena Elding Larsson sanoo.

Kaloripitoinen ruoka lisää riskiä
Toisessa tutkimuksessa tutkijat etsivät selitystä aiemmille havainnoille, joiden mukaan ensimmäinen autovasta-aine kehittyy lapsille, jotka kasvavat nopeasti. Yli 5 000 lasta, joille ei ollut kehittynyt autovasta-ainetta kaksivuotiaana, seurattiin kahdeksanvuotiaaksi asti. Lapset punnittiin ja mitattiin säännöllisesti BMI:n laskemiseksi, ja ruokapäiväkirjat toimitettiin kaksi kertaa vuodessa. Seurannan aikana yhdelle kymmenestä lapsesta kehittyi ensimmäinen diabeteksen autovasta-aine. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suurempi energiansaanti johti korkeampaan BMI:hin, joka puolestaan johti ensimmäisen diabetesautovasta-aineen kehittymiseen.
 – Havaitsimme myös, että runsasproteiininen ruokavalio lisäsi riskiä energian kokonaissaannista riippumatta, sanoo Malmössä sijaitsevan Skånen yliopistollisen sairaalan Teddy-keskuksen yksikönpäällikkö ja Lundin yliopiston tutkija Carin Andrén Aronsson.

Tutkijat suunnittelevat nyt seurantatutkimusta siitä, miten ruokavalio ja liikunta voivat estää autovasta-aineiden muodostumista ja tyypin 1 diabeteksen kehittymistä lapsilla.
 - Suunnittelemme ja valmistelemme satunnaistettua tutkimusta, jossa selvitetään, millainen vaikutus intensiivisellä ruokavalioneuvonnalla ja liikunnalla on verrattuna tavanomaisempaan ruokavalioneuvontaan. Suunnitelmissa on aloittaa se vuoden sisällä, kun kaikki luvat on saatu, Carin Andrén Aronsson sanoo.

Vauvojen immuunijärjestelmän harjoittaminen
Lapset, joilla on kohonnut geneettinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen, ovat erityisen alttiita virheelliselle immuunivasteelle insuliinia tuottavia beetasoluja vastaan yhdeksännen ja kahdeksannentoista elinkuukauden välillä. Etenkin ensimmäisten elinkuukausien aikana immuunijärjestelmän kehitykseen vaikuttavat muun muassa suolistossa olevat bakteerit eli suolistofloora. Kouluttamalla immuunijärjestelmää varhaisessa vaiheessa joko suun kautta jauheena annettavalla insuliinilla tai lakto- ja bifidobakteereita sisältävällä ravintolisällä tutkijat toivovat, että tyypin 1 diabeteksen kehittyminen voidaan välttää.

- Molemmat tutkimukset ovat edelleen käynnissä, ja toisen tulokset esitellään vuonna 2025. Toivomme, että saamme näin uusia työkaluja, joiden avulla voimme vähentää autoimmuunidiabetekseen sairastuvien lasten määrää", Helena Elding Larsson sanoo.

Lähde: vetenskaphalsa.se, Magnus Aspegren