Diabetes on sairaus, johon voi liittyä äkillisiä komplikaatioita. Akuutteja komplikaatioita ovat liian matala tai liian korkea verensokeri sekä happomyrkytys, eli ketoasidoosi, jossa elimistöön kertyy happamia aineenvaihduntatuotteita – happoja. Akuutit komplikaatiot vaativat välitöntä hoitoa.

 

Diabetekseen voi myös liittyä lisäsairauksia, jotka pahimmillaan alentavat toimintakykyä, vähentävät terveitä elinvuosia ja lyhentävät elämää. Pitkäaikaisesti koholla oleva verensokeritaso rasittaa elimistöä, ja voi hiljalleen johtaa lisäsairauksien syntymiseen vuosien tai vuosikymmenien kuluessa. Kohonnut verenpaine, kolesteroli ja tupakointi altistavat nekin lisäsairauksille.

Hyvällä kokonaisvaltaisella hoidolla, jossa hallitaan verensokerin lisäksi myös muita riskitekijöitä, voidaan kaikkien lisäsairauksien riskiä ja etenemistä ehkäistä merkittävästi.

Istock 1207253478
Diabeettinen retinopatia (silmän verkkokalvosairaus)

Retinopatialla tarkoitetaan silmänpohjan verkkokalvon näkyviä muutoksia. Diabeetikon silmät tulee tutkia, kun diabetes todetaan. Tutkimuksia jatketaan tyypin 1 diabeetikoilla joka toinen vuosi ja tyypin 2 diabeetikoilla yksilöllisen harkinnan mukaan. Jos silmänpohjamuutoksia todetaan, seurantaväli tihenee. Tehokkaalla verensokerin ja verenpaineen hoidolla voidaan silmänpohjamuutoksia ehkäistä ja jo olemassa olevien muutosten etenemistä hidastaa.

Diabeteksen aiheuttamat hermomuutokset (neuropatia)

Diabeteksen myötä syntyviä hermomuutoksia kutsutaan neuropatiaksi. Oireita voivat olla muun muassa pistely, puutuminen, kipu tai tunnottomuus esimerkiksi jalkaterän alueella. Sisäelinhermoston muutosten oireina voivat olla esimerkiksi ripuli tai mahalaukun poikkeuksellisen hidas tyhjentyminen. Hermomuutoksia voidaan ehkäistä ja jo olemassa olevien muutosten etenemistä hidastaa tehokkaalla verensokerin ja verenpaineen hoidolla.

Diabeteksen aiheuttama munuaissairaus (nefropatia)

Munuaisten toimintaa seurataan verikokein ja virtsanäyttein. Varhaisin munuaisvaurion merkki on tavallisesti vähäinen valkuaisen erittyminen virtsaan ja joskus munuaisten toiminnan heikkeneminen. Munuaisvaurion edetessä munuaisten vajaatoiminta on mahdollinen. Tällöin hoidoksi saatetaan tarvita dialyysia tai munuaisen siirto. Munuaissairautta voidaan ehkäistä ja jo todetun munuaissairauden etenemistä hidastaa tehokkaalla verensokerin ja verenpaineen hoidolla sekä tupakoimattomuudella.

Diabetes ja jalkaongelmat

Jalkojen hermomuutoksien myötä alentunut tunto lisää riskiä jalkahaavoille, jotka huonoimmassa tapauksessa saattavat johtaa amputaatioon. Riskiä lisää jalkojen heikentynyt verenkierto. Tämän vuoksi diabetesta sairastavan jalat tulee tutkia vähintään kerran vuodessa.

Diabetes ja suun terveys

Diabeetikon tulee pitää hyvää huolta suun terveydestä, sillä verensokeri ja kuiva suu lisäävät tulehdusriskiä, ja tulehdukset puolestaan nostavat verensokeria. Alttius suun alueen tulehduksiin ja hampaiden menettämiseen on diabetesta sairastavilla suurentunut.

Diabetes ja sydän- ja verisuonisairaudet

Diabetesta sairastavan riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on suurentunut. Muuhun väestöön verrattuna sepelvaltimotaudin riski on 3–5-kertainen ja aivoverenkiertohäiriön 2–4-kertainen. Tupakoimattomuus sekä hyvä verensokerin, rasva-aineenvaihduntahäiriön ja verenpaineen hoito pienentää riskejä merkittävästi.

Diabetes ja seksuaaliterveys

Korkea verensokeri, samoin kuin verensokerin heittelyt, saattaa väsyttää ja voi siten vähentää seksuaalista halukkuutta sekä vaikutta mielialaa alentavasti. Koholla oleva verensokeri voi myös aiheuttaa limakalvojen kuivumista ja altistaa intiimialueen tulehduksille. Diabeteksen aiheuttamat mahdolliset verisuonimuutokset ja hermovauriot voivat aiheuttaa erektiohäiriöitä miehillä, ja naisilla ne puolestaan voivat vähentää tuntoherkkyyttä sukuelimissä ja vaikeuttaa orgasmin kokemista.