Sairastuminen tyypin 1 diabetekseen johtuu autoimmuunitulehduksesta, joka tuhoaa haiman insuliinia tuottavia solusaarekkeita. Sen seurauksena solujen toiminta ja niissä tapahtuva insuliinin tuotanto vähitellen loppuu. Autoimmuunitulehduksen aiheuttajaa ei vielä tarkasti tunneta, mutta taustalla on perinnöllinen alttius sekä virusten ja suoliston omien mikrobien yhteisvaikutus.

Tyypin 1 diabeetikoiden osuus kaikista Suomen diabeetikoista on noin 10–15 %. Tyypin 1 diabetes on jossain määrin perinnöllinen.

Istock 1124570422

Oireet
Tyypin 1 diabeteksen oireita voivat olla:

  • lisääntynyt virtsaaminen ja suurentuneet virtsamäärät
  • janon tunne
  • epätavallinen väsymys
  • äkillinen painonlasku
  • huonovointisuus
  • asetonin haju hengityksessä
Istock 1354248600

Hoito

Koska tyypin 1 diabetes johtuu haiman toimintahäiriöstä, jossa insuliinin tuotanto on vähentynyt tai loppunut kokonaan, insuliinin puutoksesta johtuen verensokeri pääsee nousemaan liian korkeaksi. Tästä syystä tyypin 1 diabetesta hoidetaan alusta alkaen insuliinilla, jonka tarvetta seurataan verensokeria mittaamalla. Suurin osa diabeteksen hoidosta perustuu omahoitoon. Hoidon ja omahoidon ohjauksen konkreettisina tavoitteina ovat oireettomuus ja mahdollisimman normaalin verensokeritason ylläpitäminen, hyvä elämänlaatu ja komplikaatioiden välttäminen. Hoidonohjauksen ja verensokerin omaseurannan perusteella diabetesta sairastava oppii, millä tavoin verensokeri vaihtelee eri tilanteissa ja oppii säätämään itse insuliiniannoksensa vaihtelevaan ruokailuun, liikuntaan ja erilaisiin päivärytmeihin sopiviksi. Insuliinikorvaushoitoon liittyy silloin tällöin hypoglykemiaa, eli liian alhaisia verensokereita, sillä insuliinivalmisteet vaikuttavat kaavamaisesti eivätkä tarpeen mukaan. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla esiintyy tavallisesti oireisia hypoglykemioita viikoittain. Ne voidaan hoitaa nopeasti nauttimalla ylimääräistä hiilihydraattipitoista syötävää.

Istock 1279194320

Ruokailu ja liikunta

Tyypin 1 diabetesta sairastava voi syödä tavallista terveellistä ruokaa omien mieltymystensä mukaan. Diabeetikoille suositellaan laadullisesti samanlaista ruokavaliota kuin muullekin väestölle, ja tarvittaessa mahdollinen yksilöllinen ruokavalio suunnitellaan aina ravitsemusterapeutin kanssa. Kohonneen sydän- ja verisuonitautien riskin vuoksi ruokavalion kokonaisterveellisyyttä on arvioitava myös näiden tautien vaaratekijöiden ehkäisyn ja hoidon näkökulmasta. Ruoan ainesosista hiilihydraatit vaikuttavat välittömästi verensokeriin. Tästä johtuen diabetesta sairastavan on osattava muuttaa ateriainsuliinin annostaan ruoan hiilihydraattimäärän ja ateriaa edeltävän verensokerin mukaan. Säännöllinen liikunta on eduksi yleiskunnolle ja sydänterveydelle, myös tyypin 1 diabetesta sairastavalle. Liikunta ja muu lihastyö kuluttaa verensokeria ja lisää pistetyn insuliinin imeytymisnopeutta ja tehoa. Tämä on muistettava huomioida ruokailussa tai insuliiniannoksissa, jotta verensokeri ei laske liian alhaiseksi liikunnan aikana tai sen jälkeen.