Fyysisen voiman menettäminen lihasten heikentymisen vuoksi on tyypin 1 diabetesta sairastavien ongelma, joka usein unohdetaan. Uusi McMaster University -yliopiston tutkimus osoittaa, ettei sen tarvitse olla niin.

Kahdessa uudessa tutkimuksessa on selvitetty lihaskantasolujen katoa sairauden aikaisessa vaiheessa, mikä on todennäköinen syy lihasten heikkenemiseen tässä vaiheessa. Luustolihasten, jotka ovat suurimpia insuliiniherkkiä elimiä, heikentyminen vaikuttaa kehon kykyyn säädellä verensokeria ja insuliinivasteeseen. Tämä insuliiniresistenssi, joka kehittyy tyypin 1 diabetesta sairastaville, on suurena osasyynä komplikaatioihin, kuten munuaisten vajaatoimintaan ja sydän- ja verisuonitauteihin.

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa keho hyökkää haiman insuliinia tuottavia soluja vastaan. Tyypin 1 diabetes puhkeaa usein lapsuudessa ja teini-iässä. Sitä sairastaa jopa 10 prosenttia diabetespotilaista, eikä siihen ei ole parannuskeinoa. Sairautta hoidetaan elinikäisillä verensokeritasoja tasapainottavilla insuliinipistoksilla.

-Tutkimuksen aikana olemme näyttäneet tyypin 1 diabeteksen negatiivisen vaikutuksen lihaksistoon sekä hiirillä että ihmisillä, ja edistämällä lihasten terveyttä voimme pienentää verensokeritasoja ja parantaa insuliinivastetta, kertoo Thomas Hawke, Michael G. DeGroote School of Medicine:n patologian ja molekyylilääketieteen dosentti ja tutkimusjohtaja.

Hawken tutkijaryhmä huomasi, että tapa, jolla voidaan ehkäistä luustolihasten heikentymistä voidaan estää vähentämällä luonnollisesti erittyvän ja lihaskasvua tukahduttavan hormonin, myostatiinin, määrää. Jopa ilman insuliinia verensokeriarvot laskivat merkittävästi ja lihaksista tuli huomattavasti herkempiä insuliinille.

Hawke kertoo, että muutama lääkeyhtiö on nyt kliinisten tutkimusten kehitysvaiheessa – uusi estolääke on osoittautunut ”todella tehokkaaksi” myostatiini-hormonin estäjäksi vähemmillä sivuvaikutuksilla.

-Tuloksemme antavat vahvaa näyttöä tyypin 1 diabeteksen negatiivisista vaikutuksista lihaksiin. Näiden muutosten korjaaminen parantaisi fyysisiä ominaisuuksiamme ja koko kehon aineenvaihduntaa.

Se lisäisi myös terveitä elinpäiviä heille, jotka kärsivät tästä kroonisesta sairaudesta”, Hawke sanoo.