T-soluista etsitään keinoja tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn

Tyypin 1 diabetes on Suomessa poikkeuksellisen yleinen sairaus. Se on autoimmuunisairaus, jossa immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat beetasolut. Itä-Suomen yliopiston kliinisen mikrobiologian ja immunologian professorin Tuure Kinnusen tutkimusryhmää kiinnostavat erityisesti T-solut.

T-solujen ajatellaan ohjaavan immuunihyökkäystä elimistön omia kudoksia kohtaan. Niitä tutkitaan suomalaisen DIPP-tutkimuksen osallistujien verinäytteistä. Tutkimuksessa on seurattu tyypin 1 diabeteksen kehittymistä syntymästä asti lapsilla, joilla on perinnöllisesti korkea sairastumisriski, joten tutkijat voivat tarkastella näytteitä sairauden kehittymisen eri vaiheista.

– Uudet teknologiat, kuten virtaussytometria ja yksittäisten solujen geeniekspressioanalyysit, mahdollistavat immunologisten muutosten analysoinnin tarkasti ja solukohtaisesti. Olemme löytäneet T-solujen eri alaluokista kiinnostavia muutoksia, jotka näyttävät liittyvän tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Jatkossa tarkoitus on selvittää, voisiko niiden perusteella arvioida luotettavasti sairastumisriskiä ja voisiko tiettyihin T-solutyyppeihin kohdistuvalla hoidolla estää taudin puhkeamisen, Kinnunen kertoo.

Suomessa testataan parhaillaan diabetesrokotetta, jonka ideana on antaa suoja enterovirusta vastaan. Enterovirusinfektio voi nimittäin käynnistää tyypin 1 diabetekseen johtavan autoimmuuniprosessin.
– Enterovirus ei selitä kaikkia sairastumisia, mutta monilla rokote voisi estää autoimmuniteetin kehittymisen. Lisäksi tarvitaan kuitenkin keinoja pysäyttää immunologiset muutokset niillä, joilla ne ovat jo käynnistyneet.

USA:ssa on jo kehitetty T-soluihin kohdistuva vasta-ainehoito, jolla on voitu ainakin hidastaa tyypin 1 diabeteksen kehittymistä autoimmuniteetin käynnistyttyä. Kinnusen mukaan kaikille sopivaa hoitoa on kuitenkin vaikea löytää, koska tauti on monimuotoinen ja saattaa eri ihmisillä kehittyä erilaisten immunologisten mekanismien kautta. Autoimmuuniprosessin käynnistymisestä sairastumiseen kuluva aika voi myös vaihdella kuukausista jopa vuosikymmeniin.

Parantavaa hoitoa tyypin 1 diabetekseen ei toistaiseksi ole. Kehitteillä on kuitenkin esimerkiksi solukorvaushoitoja, joissa tuhoutuneet haiman beetasolut korvattaisiin kantasoluista erilaistetuilla, insuliinia tuottavilla beetasoluilla.
– Myös kantasoluhoidon rinnalle tarvittaisiin immunologinen hoito, joka estäisi immuunijärjestelmää tuhoamasta beetasoluja uudestaan, Kinnunen toteaa.

Syitä tyypin 1 diabeteksen puhkeamiselle ei vieläkään täysin tunneta.
– Vahvan geneettisen alttiuden lisäksi elämäntavoilla ja sattumallakin näyttää olevan vaikutusta. Esimerkiksi ympäristökemikaalien, ravitsemustekijöiden, varhaislapsuuden bakteerialtistuksen ja suoliston mikrobien merkitystä tutkitaan edelleen.

Lähde: Itä-Suomen yliopisto

Oletko jo lukenut diabetesrokotteen testaamisesta Suomessa?