Mustikat suojaavat muun muassa tyypin 2 diabetekselta

Nyt on vielä hyvä aika kerätä talteen ja säilöä niin mustikat metsistä kuin villivadelmat tienvarsilta.

Mustikat sisältävät A-, B6-, C- ja E-vitamiineja sekä kivennäisaineita: magnesiumia, kalsiumia, kaliumia, rautaa ja fosforia. Mustikoiden uskotaan ehkäisevän Parkinsonin tautia, Alzheimerin tautia ja syöpää. Mustikoiden tiedetään myös parantavan näkökykyä ja ehkäisevän harmaakaihia.

Runsaiden ravintoaineiden, kivennäisaineiden ja vitamiinien ansiosta mustikat suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta ja tyypin 2 diabetekselta. Mustikoita pidetään myös verensokerin vakauttajina, sillä ne sisältävät kuitua, joka pitää verensokerin tasaisena ja voi ehkäistä diabetesta ja painonnousua.

Vadelmat sisältävät ellagiinihappoa, joka tutkijoiden mukaan tarjoaa suojaa syöpää vastaan. Hedelmät (koska kummallista kyllä, vadelmat ovat hedelmiä eivätkä marjoja) vahvistavat immuunijärjestelmää ja torjuvat tulehduksia. Vadelmissa on myös runsaasti kuitua, rautaa, kalsiumia ja C-vitamiinia. Lisäksi ne sisältävät vadelmaketonia, jonka on tutkimusten mukaan osoitettu lisäävän rasvanpolttoa ja vaikuttavan myös aineenvaihduntaan. Vadelmissa on myös runsaasti luonnollista pektiiniä, joka auttaa pitämään kolesterolin tasapainossa. Jos olet kärsinyt flunssasta kesälläkin, voit lievittää flunssaa syömällä vadelmia.

Sekä mustikoita että vadelmia voi käyttää leivonnaisissa, jälkiruoissa, aamiaisen lisukkeena tai syödä vain sellaisenaan. Voit myös niistä tehdä hilloa. Hyvä vinkki on käyttää marjoja pullien täytteenä, olen kokeillut tätä itse ja tulos ylitti odotukset tuoreiden aromiensa kanssa.

Lähde: Mat & Klimat, Jennifer Andersson