Diabetesriski voidaan havaita jo imeväisillä

Suolistosta äskettäin tunnistetut molekyylit voivat vaikuttaa immuunijärjestelmään ja ennustaa riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen ja muihin autoimmuunisairauksiin. Tulokset antavat toivoa näiden sairauksien ehkäisyyn tulevaisuudessa Kyse on tutkimuksesta, jolle myönnettiin vuoden 2025 fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinto.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun joku on kartoittanut sappihappojen muuttumista ensimmäisten elinvuosien aikana, kertoo tutkimusta johtanut professori Matej Orešič Örebron yliopistosta ja Turun yliopistosta.

Tutkimus viittaa siihen, että kohonnut riski autoimmuniteetin kehittymiselle voi liittyä suoliston epätasapainoon.

– Tutkimuksemme tuo esiin, miten mikrobien muokkaamat sappihapot voivat muovata immuunijärjestelmän kehitystä imeväisiässä. Nämä molekyylit vaihtelevat iän mukaan, ovat tiiviisti yhteydessä tiettyihin suolistomikrobeihin ja säätelevät immuunipuolustusta sekä kehon tulehdusvasteita. Tämä voi auttaa selittämään, miksi varhaisen mikrobiomin kehityksen häiriöt liittyvät lisääntyneeseen autoimmuunisairauksien, kuten tyypin 1 diabeteksen riskiin, Orešič selittää.

Rajallinen tieto ”uusista” sappihapoista

Tutkimuksessa analysoitiin näytteitä lapsilta kolmen kuukauden ja kolmen vuoden iän välillä. Tutkimukseen osallistuneilla lapsilla oli geneettinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen, ja tutkijat seurasivat yli sataa erilaista sappihappoa. Nämä mikrobien muokkaamat sappihapot on löydetty vasta hiljattain, ja tieto niistä on vielä vähäistä. Sappihapot auttavat kehoa rasvojen pilkkomisessa ja niillä on tärkeitä tehtäviä muun muassa verensokerin ja kolesterolin säätelyssä – ne ovat keskeinen osa aineenvaihduntaa.

Koska tyypin 1 diabeteksessa immuunijärjestelmä hyökkää kehon omia soluja vastaan, tutkijat selvittivät, voivatko nämä vastikään löydetyt sappihapot vaikuttaa pienillä lapsilla tärkeisiin immuunisoluihin, kuten monosyyteihin, T-säätelysoluihin sekä tulehdusta edistäviin Th17-tyypin T-auttajasoluihin.

Varhaisempi tunnistaminen ja hoitojen kehittäminen

Tulokset osoittivat, että mikrobiperäiset sappihapot vaikuttivat todella niihin soluihin, jotka säätelevät tulehdusta ja immuunijärjestelmän tasapainoa. Tämä viittaa siihen, että nämä suolistobakteerien tuottamat metaboliitit voivat olla mukana muovaamassa lapsen riskiä sairastua autoimmuunisairauksiin, kuten tyypin 1 diabetekseen.

Löydökset paljastavat aiemmin tuntemattoman viestinnän mikrobiomin ja immuunijärjestelmän välillä kriittisessä lapsuuden kehitysvaiheessa, jolloin immuunijärjestelmä on vielä kehittymässä ja ”harjoittelemassa” toimintaansa.

Lisätutkimusta tarvitaan, mutta tulokset viittaavat siihen, että suolistoperäiset molekyylit voisivat auttaa tunnistamaan lapset, joilla on suurempi riski sairastua. Tämä tieto voisi jopa tukea hoitojen kehittämistä terveemmän immuunijärjestelmän kehityksen edistämiseksi.

Faktaa

• Tulehdus: Immuunijärjestelmän luonnollinen puolustusreaktio, joka auttaa kehoa torjumaan infektioita tai parantamaan vaurioita. Pitkittyneenä tai väärin kohdistuneena tulehdus voi edistää autoimmuuni- ja aineenvaihduntasairauksia.
• Autoimmuniteetti: Tila, jossa kehon immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti omia terveitä kudoksiaan vastaan. Infektioiden torjumisen sijaan immuunisolut vaurioittavat kehon omia soluja, mikä johtaa krooniseen tulehdukseen tai kudosvaurioon.
• Tyypin 1 diabetes: Autoimmuunisairaus, jossa immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat solut. Prosessi alkaa usein vuosia ennen oireiden ilmaantumista, minkä vuoksi immuunijärjestelmän varhaisen kehityksen ymmärtäminen on erityisen tärkeää.
• Suolistomikrobiomi: Auttaa ruoan hajottamisessa, tuottaa tärkeitä molekyylejä ja toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa immuunijärjestelmän kanssa, erityisesti varhaislapsuudessa.
• Sappihapot: Maksan tuottamia molekyylejä, jotka auttavat rasvojen pilkkomisessa.
• T-säätelysolut (Treg-solut): Erikoistunut immuunisolujen ryhmä, joka auttaa pitämään immuunijärjestelmän tasapainossa. Ne hillitsevät liiallista tulehdusta ja estävät immuunijärjestelmää hyökkäämästä kehon omia kudoksia vastaan. Treg-solujen löytäminen ja niiden toiminnan ymmärtäminen oli keskeistä vuoden 2025 fysiologian tai lääketieteen Nobel-palkinnon kannalta.
• Th17-solut: Th17-solujen (T-auttajasolujen) ja T-säätelysolujen välinen epätasapaino liittyy useisiin autoimmuuni- ja tulehduksellisiin sairauksiin.

Lähde: Tiedote, Örebron yliopisto