Uusi menetelmä voisi mahdollistaa tyypin 1 diabeteksen varhaisen hoidon

Karoliinisen instituutin, KTH Royal Institute of Technologyn ja SciLifeLabin tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jolla voidaan havaita tyypin 1 diabeteksen varhaiset merkit ennen sairauden puhkeamista. Kokeellisella mallilla tehty tutkimus osoittaa, että pienet verimäärät voivat paljastaa tautia aiheuttavia muutoksia elimistössä ja siten avata mahdollisuuksia varhaiseen hoitoon. Tulokset on julkaistu Diabetologia-lehdessä.

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää haiman insuliinia tuottavia soluja vastaan. Sairaus kehittyy usein vähitellen, ja varhaisia biologisia muutoksia voi olla vaikea havaita. Tässä tutkimuksessa tutkijat selvittivät, voiko tiheä veren näytteenotto – eli toistuva verinäytteenotto hyvin pieninä määrinä – paljastaa tällaisia muutoksia taudin varhaisessa vaiheessa.

Eri proteiinien esiintymisen mittaaminen veressä
Tutkimuksessa hiiret tartutettiin Coxsackieviruksella – jonka epäillään laukaisevan tyypin 1 diabeteksen. Seuraavien kahden viikon aikana verinäytteitä otettiin päivittäin ja ne säilytettiin pieninä, kuivattuina verinäytteinä suodatinpaperilla. Näytteet analysoitiin käyttäen kehittynyttä proteomiikkaa – tekniikkaa, joka mittaa eri proteiinien määrää veressä.

Tulokset osoittivat, että useat proteiinit muuttuivat nopeasti infektion jälkeen, muutoksia, joita ei olisi havaittu useammin otetuilla näytteillä. Tutkimus on ensimmäinen askel kohti menetelmää tyypin 1 diabeteksen varhaista havaitsemista ihmisillä, jotta siihen voitaisiin puuttua varhaisessa vaiheessa, jopa ennen taudin puhkeamista.

Voisi mahdollistaa säännöllisen testauksen kotona
- Toivomme, että tätä kustannustehokasta lähestymistapaa, jossa näytteet otetaan pienistä, kuivatuista ja huoneenlämmössä säilytetyistä verimääristä, voitaisiin käyttää säännölliseen näytteenottoon kotona. Tämä helpottaisi sairauden kulun seuraamista henkilöillä, joilla on suuri riski sairastua tyypin 1 diabetekseen", sanoo Malin Flodström-Tullberg, professori Karoliinisen instituutin lääketieteen laitoksella Huddingessa.

Koneoppimisen avulla tutkijat pystyivät ennustamaan suurella tarkkuudella, oliko eläin saanut tartunnan jo kaksi päivää virusinjektion jälkeen. Tämä varhainen tunnistaminen mahdollisti hoidon antamisen ja esti kokonaan diabeteksen kehittymisen eläimille.

Menetelmä, jolla on sekä käytännön että eettisiä etuja
Menetelmä on myös merkittävä edistysaskel koe-eläimiin kohdistuvassa tutkimuksessa. Koska siihen tarvitaan vain hyvin pieniä määriä verta, tutkijat voivat ottaa näytteitä samasta eläimestä useita kertoja ilman, että se vaikuttaa haitallisesti eläimiin. Tämä tarkoittaa, että tutkimuksissa on käytettävä vähemmän eläimiä, mikä on parempi sekä eettisesti että käytännöllisesti katsottuna. Menetelmä noudattaa niin sanottuja 3R-periaatteita – eläinten käytön korvaaminen, vähentäminen ja parantaminen tutkimuksessa – ja sitä voidaan käyttää monilla eri tutkimusaloilla, joilla halutaan seurata biologisia muutoksia ajan kuluessa.

Malin Flodström-Tullberg johti tutkimusta yhdessä KTH Royal Institute of Technologyn ja SciLifeLabin tutkijan Jochen M. Schwenkin kanssa. Tutkimusta ovat rahoittaneet muun muassa Ruotsin tutkimusneuvosto, Novo Nordisk -säätiö, Ruotsin lasten diabeteksen säätiö ja Ruotsin diabetessäätiö. Osalla tutkijoista on yhteyksiä mikronäytteenottotekniikkaa kehittäviin yrityksiin, kuten artikkelissa kerrotaan.

Julkaisu
Frequent longitudinal blood microsampling and proteome monitoring identify disease markers and enable timely intervention in a mouse model of type 1 diabetes, Anirudra Parajuli, Annika Bendes, Fabian Byvald, Virginia M. Stone, Emma E. Ringqvist, Marta Butrym, Emmanouil Angelis, Sophie Kipper, Stefan Bauer, Niclas Roxhed, Jochen M. Schwenk, Malin Flodström-Tullberg, Diabetologia, online 4 August 2025, doi: 10.1007/s00125-025-06502-7.

Lähde: Karoliininen instituutti