Suusairaus voi lisätä tyypin 2 diabeteksen riskiä

Portugalilainen professori João Botelho on tutkinut 300 000 ihmisen tietoja ja havainnut, että eräs suusairaus on yhteydessä suurentuneeseen tyypin 2 diabeteksen riskiin. Onneksi sairastumisriskiä voi pienentää monin tavoin. Professori itse noudattaa arjessaan tiettyä rutiinia, kertoo Tieteen Kuvalehti. Botelho kollegoineen on tutkinut suusairauksien ja diabeteksen välisiä yhteyksiä.

Diabetesta sairastavien määrä maailmassa kasvoi 200 miljoonasta vuonna 1990 peräti 830 miljoonaan vuonna 2022. Voimakkaaseen, yli nelinkertaiseen kasvuun on monia syitä, eikä sitä voida selittää pelkästään väestönkasvulla. Ylipaino on aiempaa yleisempää, ihmiset liikkuvat vähemmän ja elävät entistä pidempään.

Nyt 300 000 ihmisen tietoja tarkastelleet tutkijat ovat havainneet, että tyypin 2 diabeteksen riski voi olla yhteydessä myös hieman yllättävään osaan kehoa ja varsin yleiseen sairauteen.

Tutkimusta johtaneen portugalilaisen Egas Moniz School of Health and Science -korkeakoulun professorin João Botelhon mukaan kyseessä on tähän mennessä perusteellisin aiheesta tehty tutkimus. Hän kertoo asiasta Tieteen Kuvalehdelle lähettämässään sähköpostissa.

Botelho kertoo myös yksinkertaisesta arkirutiinista, jonka avulla diabeteksen kehittymisen riskiä voi pyrkiä pienentämään.

– Tehokkaimmat ennaltaehkäisevät keinot ovat myös kaikkein yksinkertaisimpia, tutkija toteaa.

Suusairauksien ja diabeteksen välinen yhteys

João Botelho kollegoineen kävi läpi 28 tutkimuksen aineistot 16 eri maasta ja tarkasteli suusairauksien ja diabeteksen välisiä yhteyksiä.

– Näiden kahden välillä on selvä yhteys, tutkijat kirjoittavat tutkimuksessaan.

Erityisesti esiin nousi parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudosten tulehdussairaus, kertoo Tieteen Kuvalehti.

Arvostetussa The Lancet Public Health -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan parodontiittia sairastavilla näyttää olevan 18–25 prosenttia suurempi riski sairastua diabetekseen kuin muilla.

Tulokset viittaavat siihen, että yhteys voi toimia myös toiseen suuntaan: diabetes saattaa puolestaan lisätä parodontiitin riskiä.

João Botelho korostaa, ettei tutkimusta pidä tulkita todisteeksi siitä, että parodontiitti aiheuttaisi diabetesta. Kyseessä on havainnointitutkimus, joten sen perusteella ei voida osoittaa suoraa syy-seuraussuhdetta, Tieteen Kuvalehti kirjoittaa.

Botelho pitää sairauksien välistä yhteyttä kuitenkin melko vakuuttavana. Hän nostaa esiin muun muassa sen, että monissa tutkimuksissa seuranta-aika on ollut jopa 20 vuotta. Tutkijat ovat myös pyrkineet huomioimaan mahdollisimman tarkasti tuloksiin vaikuttavia muita tekijöitä, kuten osallistujien iän, tupakoinnin, lihavuuden ja sosioekonomisen aseman.

Parodontiitti vaurioittaa hampaiden kiinnityskudoksia ja luuta

Parodontiitti on krooninen tulehdussairaus, joka vaurioittaa hampaita ympäröiviä ja paikallaan pitäviä pehmytkudoksia ja luuta. Arviolta neljällä tai viidellä aikuisella kymmenestä esiintyy jonkinasteista parodontiittia. Hoitamattomana sairaus voi pahimmillaan johtaa hampaiden menetykseen.

João Botelhon mukaan parodontiittia voidaan onneksi hoitaa tehokkaasti asianmukaisella hoidolla ja säännöllisillä hammaslääkärikäynneillä.

– Menetettyä kudosta ei aina voida palauttaa kokonaan, mutta asianmukaisella hoidolla sairaus voidaan useimmilla potilailla saada hyvin hallintaan ja sen eteneminen pysäyttää, hän kertoo.

Vielä ei tiedetä, poistaako parodontiitin hoitaminen kokonaan siihen mahdollisesti liittyvän suurentuneen diabetesriskin. Tämän selvittämiseksi tarvitaan lisää tutkimusta.

Botelhon mukaan on kuitenkin tutkimusnäyttöä siitä, että parodontiitin hoitaminen voi vähentää elimistön tulehdustilaa ja auttaa diabetesta sairastavia saavuttamaan hieman paremman verensokeritasapainon.

João Botelhon neuvoja

Säännöllisten hammaslääkärikäyntien lisäksi jokainen voi tehdä itse paljon pienentääkseen parodontiitin riskiä ja samalla mahdollisesti myös diabeteksen riskiä.

– Pyrin itse noudattamaan samoja neuvoja, joita annan potilailleni, João Botelho kertoo Tieteen Kuvalehdelle.

João Botelhon lista:

• Harjaa hampaat huolellisesti kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnalla.

• Puhdista hammasvälit päivittäin hammaslangalla tai hammasväliharjalla.

• Vältä tupakointia ja muiden tupakkatuotteiden käyttöä, sillä ne kuuluvat parodontiitin merkittävimpiin riskitekijöihin.

• Noudata terveellisiä elintapoja: syö monipuolisesti, liiku säännöllisesti ja pyri pitämään painosi terveellisellä tasolla. Nämä tekijät edistävät sekä suun terveyttä että yleistä hyvinvointia.

– Hyvä suuhygienia on yksi tehokkaimmista tavoista pienentää hampaiden kiinnityskudossairauksien riskiä, tutkija kirjoittaa.

Lähde: Tieteen Kuvalehti, Kristoffer Nørager Møller