Seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia on tutkittu paljon diabetesta sairastavilla miehillä. Mutta tutkimusta eri diabetestyyppien vaikutuksesta naisten seksuaalisuuteen on hyvin rajallisesti. Nyt on julkaistu ensimmäinen pohjoismainen tutkimus, jossa selvitetään keski-ikäisten, tyypin 1 diabetesta sairastavien naisten seksuaalisuuden toimintaa.

"Melkein jokaisella tutkimukseen osallistuneella naisella ilmeni seksuaalisuuden häiriöitä", kertoo Malmön yliopiston lehtori Anne-Marie Wangel.

Yhdessä tutkijakollegansa Karin Stenzeliuksen kanssa hän keräsi vastauksia kyselyyn 45–66-vuotiailta eteläruotsalaisilta naisilta, joilla on ollut tyypin 1 diabetes yli 15 vuoden ajan.
"Kansainvälisesti tarkasteltuna on olemassa jonkin verran tutkimuksia eri-ikäisten, tyypin 1 tai 2 diabetesta sairastavien naisten seksuaalisuuden toiminnasta. Päätimme keskittyä naisiin, joilla on ollut tyypin 1 diabetes pitkän aikaa, sillä halusimme tutkia seksuaalisuuden häiriöiden ilmenemistä juuri tämän ryhmän keskuudessa."

Naisille esitettiin kysymyksiä esimerkiksi halukkuudesta, kyvystä kiihottua sekä kivuista seksin aikana. Kyselyyn vastasi 177 naista, ja 45 prosentilla ilmeni merkkejä seksuaalisuuden häiriöistä.
"Yksi kolmesta koki kiihottumisen vaikeaksi, melkein joka viides koki kipua seksin aikana, ja joka neljännellä oli vaikeuksia kostua kiihottumisen yhteydessä", Anne-Marie Wangel kertoo.

Seksuaalisuuden häiriöt yhdistyvät usein heikentyneeseen elämänlaatuun sekä masennukseen. Siksi osallistujilta kysyttiin tutkimuksessa myös masennusoireista. Naisten vastauksista masennuksen merkkejä ja psyykkistä pahoinvointia koskeviin kysymyksiin kävi ilmi, että melkein 15 prosentilla oli toistuvasti ajatuksia itsen vahingoittamisesta.

Melkein 30 prosentilla masennusoireita osoittavista naisista ei ollut minkäänlaista mielialalääkitystä. Tutkimuksessa löytyi myös tilastollinen yhteys heikon seksuaalisen toimintakyvyn ja masennusoireiden väliltä.

Miten terveydenhuollossa voitaisiin tarttua ongelmiin paremmin?
"Yksi ratkaisu on esittää naisille avoimia kysymyksiä tai seurata heidän vointiaan kerran vuodessa niin, että esiin otetaan kysymyksiä myös seksuaalisuudesta ja psyykkisestä hyvinvoinnista", Anne-Marie Wangel sanoo.

"Vuosittaisessa tarkastuksessa keskitytään usein insuliiniin ja lääketieteellisiin seikkoihin. Kysymyksiin seksuaalisesta toimintakyvystä tai sukuelinten ongelmista, kuten kivuista tai kuivista limakalvoista, ei usein ehditä paneutua. Myös tämän ihmisryhmän masennusongelmat tulee huomata ja potilas ohjata psykologille tai terapeutille.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Viimeisimmät uutiset