Myös kissat ja koirat sairastuvat diabetekseen

Erica Wiss on työskennellyt Anicuran eläinsairaala Albanossa, jossa hän on erikoistunut hoitamaan koirien ja kissojen erityissairauksia, kuten sisätaudit ja endokrinologia. Hän hoitaa myös diabetesta sairastavia koiria ja kissoja.
– Emme erottele niitä tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen, vaan puhumme yleisesti diabeteksesta, Erica kertoo. Kuitenkin koirien diabetes muistuttaa lähinnä tyypin 1 diabetesta ja kissoilla tavattu muoto muistuttaa enemmän tyypin 2 diabetesta.
– On todennäköisempää, että kissa sairastuu diabetekseen Tukholmassa kuin muualla Ruotsissa, koska kaupungissa kissat ovat pääasiassa sisäkissoja ja ylipainoa kertyy helpommin.
Erica näkee myös ruokavalion yhtenä vaikuttajana, sillä kissoille syötetään paljon hiilihydraatteja sisältävää kuivaruokaa.
– Säilykeruoat sisältävät enemmän proteiinia ja ovat parempi vaihtoehto kissoille, ja lisäksi voi myös valita erityisesti diabeetikon tarpeisiin suunnitellun kuivaruoan.
Kun on kyse diabeetikkokoirista, on hyvä valita kuiturikkaampi ruokavalio.
Ruotsissa on todennäköisesti yleisempää, että koirat sairastuvat diabetekseen, koska narttukoirien sterilointi ei ole yhtä yleistä kuin muualla maailmassa. Narttukoirilla diabeteksen riski kasvaa ennen juoksuaikaa ja sen yhteydessä. Tästä syystä myös diabeteksen riski pienisi, mikäli narttukoirien sterilointi olisi yleisempää Ruotsissa.
– Esimerkiksi Yhdysvalloissa ei juurikaan esiinny koirilla diabetesta, koska siellä on tapana steriloida kaikki nartut, lukuun ottamatta jalostukseen käytettäviä yksilöitä.

Jotkut rodut ovat alttiimpia diabetekselle
Diabetes oli aiemmin kissojen yleisin hormonaalinen sairaus, mutta nykyään listan kärjessä on kilpirauhassairaudet ja selvänä kakkosena seuraa edelleen diabetes. Jotkut rodut ovat myös alttiimpia diabetekselle kuin toiset, kuten burmankissa, abessinialainen, venäjänsininen ja norjalainen metsäkissa. Pyhä birma -rodulla diabetes ei ole kovin yleinen.
– Vielä 25 vuotta sitten diabetes kissalla tarkoitti sen lopettamista, mutta nykyään omistajat haluavat eläimensä parasta ja valitsevat mieluummin insuliinihoidon, jatkaa Erica.
Kun taas katsotaan koiria, on olemassa joitakin rotuja, joissa sairaus on yleisempää, kuten samojedit. Myös perinnölliset tekijät todennäköisesti vaikuttavat sairastuvuuteen. Joskus toinen hormonisairaus kuten Cushingin oireyhtymä voi olla syy diabeteksen puhkeamiselle. Tämä on usein nähtävissä beagleissä ja terriereissä.
Ihmisiin verrattaessa koirilla ja kissoilla on vähemmän komplikaatioita. Koirilla voi esiintyä silmäongelmia, mutta harvoin muita komplikaatioita.
Kissoilla voi normaalistikin olla korkeampi verensokeritaso kuin koirilla. Erica kertoo, että kissoilla, jotka tuodaan vastaanotolle voi olla lisästressiä, joka näkyy 20–25 verensokeriarvona. Verensokeri voi vaihdella suuresti ympäristön olosuhteiden mukaan.
Koirien ja kissojen oireet ovat hyvin samanlaisia kuin ihmisillä, toisin sanoen lisääntynyt jano, lisääntynyt virtsan tuottaminen, laihtuminen ja jatkuva nälkä.
– Mitä nopeammin eläimet saadaan hoitoon, sitä nopeammin voimme aloittaa insuliinihoidon. Käsittelemme monia potilaita. Vastaanotollani käy noin kaksi diabetesta sairastavaa eläintä viikossa.
Kun nartulla diagnosoidaan diabetes ja se steriloidaan, se voi jatkossa pärjätä jopa ilman insuliinia.

Jopa eläimet voivat päätyä koomaan
Kun on kyse eläinten verensokerin mittaamisesta, siinä on suuria eroja, mikä toimii parhaiten.
– Joidenkin kanssa se onnistuu verensokerimittarilla, kun taas toisten kanssa ei niinkään. Mittauksen ei tulisi lisätä eläimen stressiä. Haluan, että eläimellä on hyvä elämä ja myös sen omistajalla, Erica kiteyttää.
Eläinten verensokeri mitataan verinäytteestä – kissoilla se otetaan korvasta ja koirilla ikenistä tai huulesta. Klinikalla voidaan mitata pitkäaikaista verensokeria (fruktosamiinia) ihmisten sokerihemoglobiinin eli HbA1c-testin sijaan.
Verensokerin kontrolliin riittää yleensä kaksi insuliiniannosta päivässä, yksi aamulla ja yksi illalla. Insuliini on helpoin annostella eläimen niskanahkaan tai rintakehän puolelle, joko ruiskulla tai kynällä. Monet kokevat, että ruiskulla on helpompi annostella oikea määrä insuliinia. Nähtävästi jossain vaiheessa meillä tulee olemaan mittari myös eläimille, mutta toistaiseksi sellainen on vasta suunnitteluvaiheessa.
Kuten ihmiset, myös koirat ja kissat voivat joutua koomaan. Siksi on aina hyvä pitää mukana jotain sokeria sisältävää ja sellaista tahmaista, jonka voi helposti levittää eläimen ikeniin, josta se myös imeytyy nopeasti elimistöön.
Erica on erittäin kiintynyt eläimiin ja kunnioittaa suuresti eläinten hyvinvointia ja sen hän haluaa tarjota jokaiselle potilaalleen.
– Haluan sekä eläimelle että omistajalle hyväksyttävän elämän, Erica kiteyttää.

Teksti: Ann Fogelberg
Käännös: Diabetes Wellness Suomi säätiö
Kuvat: pixabay.com ja AniCura Djursjukhuset Albano