Kahvin terveysvaikutukset

Yli puoli miljoonaa ihmistä kymmenessä Euroopan maassa käsittänyt tutkimus osoitti, että kahvinjuojien kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin, erityisesti aivohalvaukseen, oli alhaisempi kuin niiden, jotka eivät juo lainkaan kahvia. Vahvin yhteys on havaittu tyypin 2 diabeteksen kohdalla. Tutkimusten mukaan kahvin juominen liittyy myös pienempään Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin riskiin.

Jostain syystä kahvia juodaan eniten Pohjoismaissa, kuten Ruotsissa ja Suomessa
– Paras kuulemani selitys on se, että meillä on todella pimeät, synkät ja masentavat talvet. Ehkä tarvitsemme jotain, joka auttaa meitä jaksamaan niiden läpi, sanoo Karolinska Instituutin farmakologian emeritusprofessori Bertil Fredholm. Hän on myös ensimmäisiä, joka kuvasi kofeiinin, kahvin psykoaktiivinen aineen vaikutusta elimistöön, ja tätä ainetta on myös teessä ja suklaassa.

Kahvikupillinen voi vaikuttaa moniin asioihin riippuen siitä, kuinka paljon kofeiinia se sisältää, mutta myös siitä, kuka ja milloin sitä nauttii. Jotkut ihmiset tuntevat olonsa energiseksi ja pystyvät parhaimpaansa, toiset taas tuntevat olonsa epämiellyttävän hermostuneeksi. Kofeiini voi terävöittää aistejamme silloin, kun tarvitsemme sitä eniten. Väärällä ajoituksella se voi kuitenkin pilata unemme ja tehdä meistä onttosilmäisiä zombeja.

Miten pieni molekyyli, kuten kofeiini, voi tehdä kaiken tämän? No, kumoamalla toisen molekyylin – adenosiinin vaikutuksen.
– Adenosiinia erittyy soluistamme päivän aikana, ja sillä on vaimentava, väsyttävä vaikutus, joka auttaa meitä lopulta nukahtamaan. Sitä erittyy myös kovan työnteon aikana, minkä vuoksi tunnemme olomme väsyneeksi sen jälkeen, Bertil Fredholm sanoo.

1970-luvulla hän ja hänen kollegansa havaitsivat, että kofeiini sitoutuu elimistön adenosiinireseptoreihin, jolloin adenosiini ei pääse niihin käsiksi. Koska kofeiini ei kuitenkaan ole adenosiinia, normaalisti väsymystä aiheuttavat signaalit puuttuvat, joten olemme valppaampia kuin muuten olisimme, kunnes kofeiini hajoaa.

Kahvi – riippuvuus?
Bertil Fredholmin mukaan kofeiinin kutsuminen huumausaineeksi – maailman käytetyimmäksi huumausaineeksi – on oikein, jos sillä tarkoitetaan ainetta, joka stimuloi hermostoa, aiheuttaa riippuvuutta ja voi aiheuttaa vieroitusoireita. On totta, että monet ihmiset kokevat, että heidän on juotava (vähintään) päivittäinen kupillinen toimiakseen, ja jos he lopettavat sen äkillisesti, he saavat päänsäryn ja tuntevat olonsa yleisesti ottaen kurjaksi muutaman päivän ajan. Mutta raskaammat huumeet ovat tietenkin aivan eri luokkaa:
Himo ja palkitsevuuden tunne eivät ole lainkaan samanlaisia kuin esimerkiksi nikotiinin, morfiinin tai alkoholin kohdalla. En usko, että ihmiset juovat kahvia ensisijaisesti vieroitusoireiden torjumiseksi, vaan koska he haluavat sitä ja koska se tuntuu useimmiten hyvältä, Bertil Fredholm sanoo.

Erityisen herkät tai liikaa kahvia juovat saattavat kokea haittavaikutuksia, kuten unihäiriöitä, sydämentykytystä ja ahdistuneisuutta. Koska kofeiini vaikuttaa elimistön fysiologisiin perusprosesseihin, se yhdistettynä väestön valtaviin kulutusmääriin, tutkijat ovat myös epäilleet, että kahvilla voisi olla vaikutusta joidenkin vakavampien sairauksien riskiin.

Maailman terveysjärjestön luetteloon vuonna 1991
1970- ja 80-luvuilla tutkijat raportoivat, että kahvinjuojien sydän- ja verisuonitautien sekä virtsarakon ja haimasyövän riski oli kasvanut. Vuonna 1991 suosittu juoma lisättiin Maailman terveysjärjestön luetteloon "mahdollisesti syöpää aiheuttavista" ravintotekijöistä ja se sai huonon maineen.

Tutkijat jatkoivat kuitenkin väitettyjen vaarojen tutkimista suuremmissa ja pitkäaikaisemmissa tutkimuksissa. Lopulta kävi ilmi, että syöpäriskit eivät johtuneet lainkaan kahvinjuonnista vaan muista tekijöistä, kuten tupakoinnista. Kahvin ja sydän- ja verisuonitautien välillä on yhteys, mutta sitä on vivahteikkaasti selitetty.

– Varhaisissa tutkimuksissa havaittiin, että kahvi vaikuttaa veren rasva-arvoihin, jotka voivat lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Nykyään tiedämme, että tämä koskee vain suodattamatonta kahvia, kuten keittokahvia, jota Ruotsissa juotiin ennen laajalti, sanoo Susanna Larsson, Karolinska Instituutin ympäristölääketieteellisen instituutin ravitsemusepidemiologian tutkija, joka on tehnyt useita tutkimuksia kahvin ja eri sairauksien välisestä yhteydestä.

Syynä tähän on se, että suodattamaton kahvi, kuten ruotsalainen kahvi, arabialainen kahvi ja vähäisemmässä määrin espresso, sisältää kolesterolia nostavia aineita, diterpeenejä. Haudutettu kahvi ei sisällä käytännössä lainkaan näitä aineita, koska ne jäävät kahvisuodattimeen.

Raskaana oleville naisille suositellaan, että he eivät juo yli kolmea kupillista kahvia päivässä, sillä suurten kofeiiniannosten epäillään lisäävän keskenmenon riskiä. Susanna Larssonin mukaan tutkimuksen nykytila ei myöskään tue ajatusta, että kahvin juomisesta aiheutuisi vakavia terveysriskejä.

Terveysvaikutukset  pääosin myönteisiä
Kahvi on poistettu Maailman terveysjärjestön syöpäluettelosta. Hyvin kuuman kahvin (tai muiden juomien) juomisesta kuitenkin varoitetaan, sillä lämpötila itsessään todennäköisesti lisää ruokatorven syövän riskiä.

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa, johon osallistui yli puoli miljoonaa ihmistä 10 Euroopan maassa, kävi ilmi, että kahvinjuojien kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin, erityisesti aivohalvaukseen, oli alhaisempi kuin niiden, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia. Vahvin yhteys on havaittu tyypin 2 diabeteksen kohdalla. Susanna Larssonin mukaan ihmisillä, jotka juovat 5–6 kupillista kahvia päivässä, on noin 30 prosenttia pienempi riski sairastua tähän tautiin.

– Tutkimukset ovat tässä yhteydessä poikkeuksellisen johdonmukaisia, sillä tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että kahvin kulutus on yhteydessä pienempään diabetesriskiin. Siihen on myös hyvä fysiologinen selitys, sillä tiedämme, että kofeiini lisää insuliiniherkkyyttä, jolloin veren glukoosipitoisuus laskee, hän jatkaa.

Kahvi on myös yhdistetty useissa tutkimuksissa, muun muassa Susanna Larssonin ja hänen kollegoidensa tutkimuksissa, pienempään riskiin sairastua erilaisiin syöpiin, kuten kohdun, maksan ja sappirakon syöpään. Syöpää koskevat tutkimukset ovat kuitenkin osittain ristiriitaisia.
 – Esimerkiksi muut tutkijat ovat havainneet kahvin kulutuksen ja paksusuolen syövän riskin pienenemisen olevan yhteydessä toisiinsa, mutta me emme ole pystyneet vahvistamaan tätä ruotsalaisessa aineistossamme, Susanna Larsson sanoo.

On myös erilaisia ajatuksia syöpään liittyvistä mekanismeista. Kahvi sisältää runsaasti antioksidantteja, jotka voivat suojata soluja vaurioilta, mutta myös kofeiini voi olla osallisena.
 – Jotkin kasvaimet erittävät paljon adenosiinia, joka estää elimistön omia immuunisoluja, jotka voivat tuhota kasvainsoluja. Koska kofeiini puolestaan estää adenosiinia, syöpää suojaava vaikutus on mahdollinen, Bertil Fredholm sanoo.

Kahvin juominen liittyy pienempään Alzheimerin ja Parkinsonin taudin riskiin
Lisäksi on myös tutkimuksia, jotka yhdistävät kahvin juomisen pienempään Alzheimerin ja Parkinsonin taudin riskiin.
– Parkinsonin taudin osalta on olemassa hyvin suunniteltuja fysiologisia mekanismeja koskevia tutkimuksia, jotka yhdessä kofeiinin kaltaisten aineiden kliinisten tutkimusten kanssa tukevat useiden suurten epidemiologisten tutkimusten päätelmiä, Bertil Fredholm sanoo.

Kahvi on siis tehnyt täydellisen käänteen ja näyttää nyt olevan kaikkien leirien suosikki. Maukas arkipäivän lääke, joka pelastaa ihmishenkiä - voiko parempaa enää olla? Susanna Larsson huomauttaa kuitenkin, että positiivisten vaikutusten todentaminen tutkimuksissa vaihtelee voimakkuudeltaan ja ne on helppo ottaa totuutena vähän liian aikaisin.

– Luulin, että oli melko hyviä todisteita siitä, että kahvi vähentää Alzheimerin taudin riskiä. Sen käsityksen sain jopa tiedeyhteisöstä. Mutta kun aloin tutkia asiaa, tajusin, että oli julkaistu vain kolme pientä tutkimusta. Se on liian vähän, jotta voitaisiin sanoa, että väitteelle olisi todellista tukea. Mutta kysymys on ehdottomasti mielenkiintoinen ja vaatii lisää tutkimusta, Susanna Larsson sanoo.

Vaikea todistaa, miten ruokavalio vaikuttaa terveyteen
Lääketieteellisen epidemiologian ja biostatistiikan laitoksen lääketieteellisen genetiikan tutkijan Patrik Magnussonin mukaan on vaikeampaa kuin uskoisit todistaa, miten ruokavalio vaikuttaa terveyteen. Hän huomauttaa, että on varsin odotettavissa, että kahvin kaltaisella juomalla, joka vaikuttaa hermojärjestelmäämme ja jota miljoonat ihmiset käyttävät, on tutkimuksissa osoitettu olevan vahva yhteys eri sairauksiin. Vaikeaa on osoittaa, että se todella johtuu itse kahvinjuonnista.

Jokaisella tutkimuskysymyksellä on omat sudenkuoppansa, jotka voivat olla enemmän tai vähemmän helposti hallittavissa. Esimerkiksi kahvin kulutusta ja tyypin 2 diabeteksen vähenemistä koskevissa tutkimuksissa on otettava huomioon se, mitä Patrik Magnusson kutsuu kääretorttuvaikutukseksi:
Tässä maassa juodaan kahvia hyvin usein. Mutta tiedämmekö, että kahvinjuojat syövät täsmälleen saman määrän kahvileipää kuin muut pöydän ympärillä istuvat? Voi olla, että kahvinjuojilla ei ole samanlaista makeanhimoa, mikä voi osaltaan vaikuttaa tämän ryhmän pienempään diabetesriskiin. En usko, että tiedämme vastausta tähän kysymykseen, hän sanoo.

Jos myönteiset havainnot osoittautuvat todeksi, se on tervetullut bonus maailman kahvinjuojille, mutta ehkä tärkeintä on, että voimme todeta, ettei kahvin juominen ainakaan ole kohtalokasta. Susanna Larsson ja Patrik Magnusson, jotka molemmat pitävät kahvista, eivät ole sitä mieltä, että terveysnäkökohtien pitäisi ohjata kahvin juomista.
 – Ei, minusta kahvia pitäisi juoda, jos se saa olon tuntumaan hyvältä. Mahdollisista terveysvaikutuksista ei vielä tiedetä paljon. Mutta ainakaan suuria riskejä ei ole, sen verran tutkimus on osoittanut, Susanna Larsson sanoo.

Oman kokemuksensa perusteella Patrik Magnusson voi kuitenkin neuvoa ihmisiä, joilla on uniongelmia, tarkistamaan kahvin juomista:
"Lopetin kahvin juomisen kello 14.00 jälkeen, ja se vaikutti valtavasti uneeni, nyt nukun kuin joku olisi lyönyt minua nuijalla", hän sanoo.

On kyseenalaista, onko hän todella vähentänyt kahvin juomista omasta tahdostaan. Hänen omien tutkimustulostensa mukaan ihmisten kahvinjuontikäyttäytyminen määräytyy pitkälti geenien mukaan, mikä herättää yleensä hämmennystä -
"Kuulostaa täysin oudolta, onhan selvää, että minä itse enkä geenini päätä, juonko kahvia vai en". Useimmat ihmiset reagoivat näin, kun esittelemme tulokset, mutta me kaksostutkijat emme ole niin yllättyneitä", Patrik Magnusson sanoo.

Kaksosilla on usein samat kahvitottumukset
Kaksosista tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että heillä on usein samat kahvitottumukset, vaikka he ovat kasvaneet erillään – jos toinen juo kahvia, toinen juo sitä todennäköisemmin. Kaksostutkimusten tulokset osoittavat, että 40 prosenttia kahvinjuonnin vaihtelusta väestössä selittyy geneettisillä eroilla.

Tämä johtuu siitä, että kofeiini hajoaa elimistössä useiksi aineenvaihduntatuotteiksi, jotka vaikuttavat elimistöön hieman eri tavoin. Tätä prosessia ohjaava entsyymijärjestelmä, mukaan lukien aineenvaihduntatuotteiden hajoamisnopeus, vaihtelee yksilöiden välillä geenien mukaan. On siis geneettistä vaihtelua siinä, miten kupillinen kahvia vaikuttaa meihin. Kaikilla ei esimerkiksi ole vaikeuksia nukkua illalla kahvikupillisen jälkeen.
– Kahvinjuojille itselleen se ei luultavasti ole sen kummallisempaa kuin se, että he päättävät juoda kahvia, jos se saa heidät tuntemaan olonsa hyväksi, ja lopettaa kahvin juomisen, jos se saa heidät tuntemaan olonsa huonoksi. On kuitenkin mielenkiintoista, että voimme teoriassa ennustaa nämä valinnat geenitestin perusteella, Magnusson sanoo.

Ensin on kuitenkin tunnistettava asiaan liittyvät geenit. Patrik Magnusson ja kansainväliset kollegat ovat hiljattain vertailleet lähes 10 000 ihmisen geenitietoja plasman kofeiinipitoisuuksiin ja sen eri hajoamistuotteisiin sekä henkilöiden kahvin kulutukseen. Useita kahvin kulutukseen vaikuttavia geenejä tunnistettiin. Tutkijat havaitsivat erityisesti, että geenit, jotka hidastavat kofeiinin hajoamista, ovat yhteydessä vähentyneeseen kahvin kulutukseen.

Geenitieto avaa mielenkiintoisen mahdollisuuden kahvin terveysvaikutusten tulevalle tutkimukselle. Koska geenejä ei yhdistetä muihin taustalla oleviin yhteyksiin, kuten kääretorttuvaikutukseen tai käänteiseen kausaalisuuteen, jolloin yhteys voi johtua siitä, että sairaus aiheuttaa vähentynyttä kahvinjuontia eikä päinvastoin, tutkijat voisivat käyttää niitä saadakseen selkeämmän kuvan kausaalisuudesta.

Mutta ennen kahvigeenitestausta tutkijoiden on tunnistettava vielä muutama kahvigeeni. Sitä odotellessa tutkijat suosittelevat, että nautimme kahvimme rauhassa ja hiljaisuudessa.

Vihreä tee vähentää myös tyypin 2 diabeteksen riskiä.
 Kolme-neljä kupillista vihreää teetä vähentää diabetesriskiä.

Lähde: Karolinska Institutet
Kuva: Pixabay