Antibiootit voivat vaikuttaa suolistoflooraan pitkällä aikavälillä

Antibiootit auttavat kehoa torjumaan infektioita ja niiden tulisi vaikuttaa ihmiseen mahdollisimman vähän. Nyt Nature Medicine -lehdessä julkaistu uusi tutkimus osoittaa, että antibioottien käyttö voi vaikuttaa ihmisen suolistoflooraan useiden vuosien ajan. Tutkimus osoittaa myös, että tietyt valmisteet vaikuttivat suolistoflooraan enemmän kuin toiset.

– On hienoa, että meillä on antibiootteja, jotka auttavat torjumaan infektioita ja pelastavat monia ihmishenkiä. Samalla on tärkeää ymmärtää antibioottien käytön mahdolliset haitat. Uudessa tutkimuksessamme olemme huomanneet, miten erilaisten antibioottien käyttö voi liittyä suolistoflooran muutoksiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, sanoo Marju Orho-Melander, geneettisen epidemiologian professori Lundin yliopiston diabeteskeskuksessa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että antibiootit voivat aiheuttaa suolistoflooran häiriöitä heti käytön jälkeen, mutta pitkän aikavälin seuraukset ovat olleet suurelta osin tuntemattomia. Havainnointitutkimukset ovat osoittaneet, että antibioottien käyttö voi liittyä lisääntyneeseen riskiin liikalihavuuteen, tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpään.

Suolistoflooran kartoittaminen

Marju Orho-Melander on tehnyt yhteistyötä Uppsalan yliopiston päävastuullisen tutkijan Tove Fallin kanssa artikkelissa, jossa tarkastellaan antibioottien käytön vaikutuksia suolistoflooraan. Tutkijat analysoivat lääkerekisteritietoja ja tekivät yksityiskohtaisen kartoituksen suolistofloorasta 14 979 Ruotsissa asuvalla osallistujalla, joista noin 6 000 asui Malmössä. Suolistoflooraa verrattiin osallistujien välillä, jotka olivat saaneet erilaisia antibiootteja, ja niiden välillä, jotka eivät olleet saaneet lainkaan antibiootteja eri ajanjaksoina ennen näytteenottoa. Tutkijat ovat sitten tutkineet, miten suolistoflooran lajirunsaus ja sen bakteerikoostumus ovat voineet muuttua jopa kahdeksan vuoden ajan antibioottien käytön jälkeen.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että maltillisuus on tärkeää, koska suolistobakteerien lajirunsaus näyttää vähenevän jokaisen antibioottikuurin myötä, mikä vaikuttaa suolistoflooraan useiden vuosien ajan. Aikaisemmissa tutkimuksissa suoliston bakteerien lajirikkauden väheneminen on yhdistetty useisiin sairauksiin, kuten liikalihavuuteen, diabetekseen ja tulehduksellisiin suolistosairauksiin, sanoo Marju Orho-Melander.

Kolme valmistetta vaikuttivat eniten

Tutkijaryhmä jakoi antibiootit yhteentoista luokkaan ja havaitsi, että kolme luokkaa, klindamysiini, fluorokinolonit ja flukloksasilliini, vaikuttivat eniten lajien monimuotoisuuteen ja niihin voitiin liittää suurin lajien väheneminen. Anna Larsson on tohtorikoulutettava Marju Orho-Melandersin tutkimusryhmässä ja yksi artikkelin kirjoittajista. Hän on myös yleislääkäri Skånen terveyskeskuksessa ja noudattaa kliinisessä työssään erityisiä antibioottien määräämistä koskevia suosituksia.

 – Tutkimuksessa havaitsimme, että useat antibiootit, jotka vaikuttavat eniten suolistoflooran lajirikkauteen ja koostumukseen, kuuluvat myös antibioottiresistenssiä edistäviin ryhmiin. Monet lääkärit Ruotsissa ovat jo nyt rajoittaneet esimerkiksi klindamysiinin ja fluorokinolonien määräämistä, jotka tutkimuksessamme olivat niitä lajeja, joilla oli suurin vaikutus suolistoflooraan, sanoo Anna Larsson.

Penisilliini V:llä oli minimaalinen vaikutus

Yllättävä havainto hänelle oli, että flukloksasilliini, jota Ruotsissa suositellaan ihotulehdusten hoitoon ja joka luokitellaan kapea-alaiseksi valmisteeksi, oli yksi kolmesta antibiootista, joilla oli suurin vaikutus suolistoflooraan tutkimuksessa. Ruotsin kaltaisissa maissa terveydenhuolto on varovainen antibioottien määräämisessä verrattuna joihinkin muihin maihin, joissa antibiootteja määrätään useammin vähemmän vakaviin infektioihin.

– Infektioita, joilla voi olla vakavia seurauksia, jos niitä ei hoideta, tulee terveydenhuollossa aina hoitaa antibiooteilla. Samalla löydöksemme tukevat entistä enemmän antibioottien varovaista määräämistä. Jos lääkäri voi valita kahdenlaisten antibioottien välillä, voi olla viisasta valita se, joka vaikuttaa vähiten suolistoflooraan, sanoo Anna Larsson. Penisilliini V, joka on Ruotsissa suositeltu ensisijainen valinta tavallisten infektioiden, kuten korvatulehduksen, keuhkokuumeen ja kurkkukivun hoidossa, voitiin tutkimuksessa yhdistää pieniin ja nopeasti ohimeneviin muutoksiin suolistofloorassa.

Linkki tutkimukseen

Lähde: Diabetesportalen, Petra Olsson

Kuva: Petra Olsson

Antibiootit

Antibiootit ovat lääkkeitä, jotka tehoavat bakteereihin. Lääkkeen vaikutus on joko bakteriostaattinen, eli se estää bakteerien kasvua tappamatta niitä, tai bakterisidinen, jolloin bakteerit kuolevat hoidon seurauksena. Riippuen siitä, kuinka moniin bakteerilajeihin lääke vaikuttaa, antibiootit jaetaan laajakirjoisiin ja kapeakirjoisiin valmisteisiin. Terveydenhuollossa käytetään lukuisia antibiootteja monenlaisten infektioiden hoitoon. Antibioottien tulisi vaikuttaa optimaalisesti bakteereihin vaikuttamatta ihmiseen, mutta jokainen antibioottihoito vaikuttaa mikro-organismeihin. Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että bakteerit kehittävät vastustuskyvyn antibiooteille. Resistenssin syntymisen riski pienenee, jos antibiootteja ei käytetä tarpeettomasti ja jos bakteereja ei altisteta liian pienille tai lyhytaikaisille annoksille. Strama (yhteistyö antibioottiresistenssin torjumiseksi) on ammattilaisverkosto Ruotsissa, joka tuottaa tietopohjaa antibioottihoidosta.

Lähde: NE ja Strama