Vatsan ja suoliston bakteerit vaikuttavat insuliiniherkkyyteen

Tutkijat Los Angelesissa, Yhdysvalloissa, ovat tutkineet 36 erilaista bakteerikantaa, jotka elävät ruoansulatuskanavassa, ja tunnistaneet niistä kymmenen sellaista, jotka ovat yhteydessä normaaliin insuliiniherkkyyteen ja parempaan verensokerin hallintaan. Kahdella tutkituista bakteerikannoista oli negatiivinen vaikutus insuliiniherkkyyteen ja verensokeritasapainoon.

Sekä insuliinin riittämätön eritys haimasta että elimistön kudosten heikentynyt insuliinivaste, jota kutsutaan heikentyneeksi insuliiniherkkyydeksi, voivat vaikuttaa heikentyneeseen verensokerin hallintaan. Useimmat ihmiset, joilla on heikentynyt insuliiniherkkyys, voivat aluksi kompensoida tätä erittämällä enemmän insuliinia, mutta kun tämä kompensaatio ei riitä, elimistön sokeripitoisuus nousee ja tyypin 2 diabetes puhkeaa.

Sokeriaineenvaihdunta ja bakteerikoostumus
Diabetes-lehdessä nyt julkaistussa yhdysvaltalaisen Cedars-Sinai Medical Centerin tutkimuksessa oli osallisena 353 ihmistä, joilla ei ollut diagnosoitua tyypin 2 diabetesta. 

Tutkimukseen sisältyi osallistujien toimittamien ulostenäytteiden geneettinen testaus. Nämä testit tehtiin, koska monien ruoansulatuskanavassa elävien bakteerien geneettinen jälki tunnetaan. Näin ollen oli mahdollista määrittää, mistä lajikkeista oli kyse ja kuinka montaa bakteeria osallistujilla oli. Lisäksi osallistujien sokerinsietokykyä testattiin niin sanotulla sokerirasitustestillä, ja he vastasivat ruokailutottumuksiaan koskevaan kyselylomakkeeseen.

Bakteerikoostumuksen vertailu
Kävi ilmi, että 28 osallistujalla oli diagnosoimaton tyypin 2 diabetes. Lisäksi 135 osallistujalla todettiin sokerirasitustestin perusteella olevan taudin esiaste, esidiabetes. Tämän jälkeen verensokeriarvoja seurattiin säännöllisin väliajoin.

Tutkijat vertasivat diabeetikkoja ja diabeteksen esiasteella olevia osallistujia heihin, joiden sokeriaineenvaihdunta oli rasituskokeen aikana normaali. Kysymys, johon haettiin vastausta, oli se, oliko geneettisten ulostetestien vastausten perusteella ryhmien välillä eroa ruoansulatuskanavan bakteerikoostumuksessa.

Kukaan osallistujista ei ollut äskettäin sairastanut ruoansulatuskanavan sairautta tai käyttänyt antibiootteja, jotka olisivat voineet vaikuttaa ruoansulatuskanavan mikrobiston koostumukseen. Tutkijat ottivat huomioon myös kunkin osallistujan iän, sukupuolen ja BMI:n.

Sekä hyviä että huonoja bakteereja
Tulokset osoittivat, että osallistujilla, joilla oli enemmän Coprococcus-lajien bakteereja, oli parempi sokeriaineenvaihdunta ja suurempi insuliiniherkkyys. Päinvastoin oli tilanne niiden osallistujien kohdalla, joilla oli enemmän kahta Flavonifractor-nimistä bakteerikantaa, sillä heillä oli huonompi insuliiniherkkyys.

Tutkijat huomauttavat, että on liian aikaista ottaa käyttöön uusia bakteeriflooran muuttamiseen perustuvia hoitoja tyypin 2 diabeteksen tai sen esiasteiden ehkäisemiseksi tai hoitamiseksi. Mutta jos jatkotutkimukset osoittavat, että se toimii, seuraava askel on selvittää, millainen tällaisen hoidon tulisi olla – sisältäisikö se ehkä jonkin probiootin tai antibiootin.

Tiedot tutkimuksesta
Butyrate-Producing Bacteria and Insulin Homeostasis: The Microbiome and Insulin Longitudinal Evaluation Study

Lähde: Diabetesportalen/Tord Ajanki