
Ketogeeninen ruokavalio voi parantaa haiman beetasolujen toimintaa tyypin 2 diabetesta sairastavilla
Tyypin 2 diabetesta sairastavilla henkilöillä, jotka noudattavat runsasrasvaista ja vähähiilihydraattista ruokavaliota, voi olla paremmat mahdollisuudet saada diabetes remissioon kuin niillä, jotka noudattavat vähärasvaista ruokavaliota. Näin kertoo Journal of the Endocrine Society -lehdessä julkaistu tutkimus.
Tyypin 2 diabetes on sairaus, jossa haiman beetasolut eivät pysty erittämään riittävästi insuliinia verensokerin hallitsemiseksi.
”Osoitimme, että kolmen kuukauden ketogeeninen ruokavalio voi parantaa beetasolujen toimintaa tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla. Nämä parannukset liittyivät muutoksiin proinsuliini–C-peptidi-suhteessa, joka on haiman kuormitusta kuvaava biomarkkeri”, kertoo Marian Yurchishin, M.S., Alabaman yliopistosta Birminghamista. ”Bariatrisen kirurgian tai merkittävän tarkoituksellisen painonpudotuksen lisäksi tällä hetkellä ei ole käytössä hoitokeinoja, joiden on osoitettu parantavan beetasolujen toimintaa tyypin 2 diabeteksessa.”
Ketogeeninen ruokavalio on runsasrasvainen ja vähähiilihydraattinen ruokavalio, joka muuttaa maksan aineenvaihduntaa siten, että elimistö suosii rasvan polttamista sen varastoimisen sijaan. Tähän liittyvät biokemialliset muutokset voivat tuottaa useita terveyshyötyjä, kuten parantaa beetasolujen toimintaa, jopa ilman merkittävää painonpudotusta.
Tutkimuksessa seurattiin 51:tä tyypin 2 diabetesta sairastavaa henkilöä (71 % naisia), jotka olivat iältään 55–62-vuotiaita. Osallistujat noudattivat joko ketogeenista tai vähärasvaista ruokavaliota, jotka molemmat oli suunniteltu painon ylläpitämiseen. Tutkijat vertasivat muutoksia osallistujien proinsuliini–C-peptidi-suhteessa. Proinsuliini–C-peptidi-suhde kuvastaa beetasolujen kuormitusta, ja sen on aiemmin havaittu pienenevän ruokavalion avulla saavutetun painonpudotuksen seurauksena.
Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka molemmissa ryhmissä tapahtui keskimäärin vähäistä painonlaskua, ketogeeninen ruokavalio vähensi proinsuliinin osuutta merkittävästi enemmän kuin vähärasvainen ruokavalio varhaisvaiheen tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla. Muutos liittyi beetasolujen toiminnan paranemiseen.
”Tulostemme perusteella ketogeeninen ruokavalio voi vähentää haiman kuormitusta ja parantaa beetasolujen kykyä erittää insuliinia tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla”, Yurchishin toteaa.
Tutkimuksen muita kirjoittajia olivat Amanda Finn, Lauren Fowler ja Barbara Gower Alabaman yliopistosta Birminghamista sekä Sara Vere-Whiting Glasgow'n yliopistosta Isosta-Britanniasta. Tutkimusta rahoittivat National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases, University of Alabama at Birminghamin Nutrition Obesity Research Center, University of Alabama at Birminghamin Diabetes Research Center sekä National Heart, Lung and Blood Institute.
Tutkimus julkaistiin verkossa nimellä:
Greater reduction in the proinsulin-C-peptide ratio with a ketogenic vs control diet in patients with type 2 diabetes
Lähde: Endocrine Society
Ketogeeninen ruokavalio eli ketodieetti on vähähiilihydraattinen ruokavalio, jossa hiilihydraattien saantia rajoitetaan voimakkaasti. Se muistuttaa monia muita vähähiilihydraattisia ruokavalioita, kuten LCHF- ja Atkins-ruokavalioita, mutta ketogeenisessä ruokavaliossa myös proteiinin määrää rajoitetaan. Tämän ansiosta elimistö siirtyy helpommin ketoosiin eli aineenvaihdunnalliseen tilaan, jossa se käyttää energianlähteenään pääasiassa rasvaa hiilihydraattien sijaan.
Ketogeenistä ruokavaliota noudatetaan usein painonhallinnan tukena, mutta monet kokevat sen tuovan myös muita hyvinvointihyötyjä. Esimerkiksi energiatason nousu, vatsan toiminnan rauhoittuminen, ihon kunnon paraneminen ja makeanhimon väheneminen ovat yleisesti raportoituja kokemuksia.
Ketoosin saavuttamiseksi ruokavalion tulee sisältää runsaasti rasvaa, kohtuullisesti proteiinia ja hyvin vähän hiilihydraatteja. Tyypillisesti energiansaanti jakautuu seuraavasti:
- Rasvaa 75–80 %
- Proteiinia 15–20 %
- Hiilihydraatteja 0–5 %
Ketogeeniseen ruokavalioon sopivia hiilihydraattien lähteitä ovat esimerkiksi lehtivihannekset, salaatti, kurkku, parsakaali, kukkakaali, kesäkurpitsa ja valkokaali. Proteiinia saadaan muun muassa kanasta, lihasta, kalasta, äyriäisistä ja kananmunista. Rasvan lähteitä ovat esimerkiksi voi, avokado, kookosöljy, oliiviöljy ja pähkinät, minkä lisäksi rasvaa saadaan luonnostaan esimerkiksi lihasta, kalasta ja kananmunista.
Lähde: Svensk Hälsokost
Viimeisimmät uutiset