Elämäntapainterventio auttoi miehiä parantamaan ruokavaliotaan ja pienentämään riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen

Tutkimuksen mukaan miehet, joille tarjottiin ryhmämuotoista ja verkkopohjaista elintapaohjausta, pystyivät pienentämään terveysriskejään – myös ne, joilla oli suuri geneettinen alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Terveyttä edistäviä ruokavaliomuutoksia ja tukea saaneilla keski-ikäisillä ja iäkkäämmillä miehillä havaittiin pienentynyt riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Ryhmämuotoisen ja verkkopohjaisen elämäntapaintervention yhteydessä tehdyt ruokavaliomuutokset toivat positiivisia terveysvaikutuksia – erityisesti miehille, joilla oli korkea geneettinen alttius sairastua. Näin todetaan Itä-Suomen yliopistossa toteutetun tuoreen tutkimuksen tuloksissa. 

T2D-GENE-tutkimuksessa selvitettiin ryhmämuotoisen ja verkkopohjaisen elämäntapaintervention vaikutuksia ruokavalioon Itä-Suomessa asuvilla miehillä sekä sitä, miten nämä muutokset vaikuttivat heidän riskiinsä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Tutkijat tarkastelivat myös, vaikuttiko korkea geneettinen alttius tyypin 2 diabetekselle vaikuttaa ruokavaliomuutoksista saatuihin hyötyihin.
Kolmen vuoden seuranta-aikana interventioryhmän miehet saivat elintapaohjausta. Tutkimuksessa havaittiin, että ryhmätapaamisina ja verkkosivuston kautta toteutettu ohjaus auttoi osallistujia omaksumaan terveellisempiä ruokailutottumuksia.

Terveelliset ruokavalinnat yhdistyivät pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin, erityisesti niillä henkilöillä, joilla oli runsaasti diabetekseen liittyviä riskigeenejä.

Lisäksi havaittiin, että ravitsemussuositusten mukainen kuidun saanti toi eniten hyötyä osallistujille, joilla oli TCF7L2-geenivariantti – tämä geenimuunnos tunnetaan tyypin 2 diabeteksen riskitekijänä.
Interventioryhmän osallistujat onnistuivat lisäämään kuidun, täysjyväviljan, marjojen, vihannesten, kalan ja kasviöljyjen käyttöä.
Samaan aikaan raportoitu makkaran, rasvaisten juustojen, vähäkuituisten viljatuotteiden, makeisten ja voin kulutus väheni.

Tutkimuksen lopussa elintapaohjausta saaneet söivät yleisesti enemmän terveyttä edistäviä ruokia kuin vertailuryhmän osallistujat.
Useat aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä tai ainakin sen puhkeamista voidaan viivästyttää terveellisten elintapojen avulla.
Suomen yliopiston väitöskirjatutkija ja tutkimuksen kirjoittaja Ulla Tolonen totesi:
”Meidän on löydettävä terveydenhuollossa kustannustehokkaita tapoja tukea tällaisia elintapamuutoksia. Ryhmämuotoinen ja verkossa toteutettu elintapaohjaus on resurssitehokkaampaa kuin yksilöllinen ohjaus.”

”Uudet tutkimustuloksemme osoittavat, että ryhmämuotoinen ja verkossa tapahtuva neuvonta riittää tukemaan elintapamuutoksia myös henkilöillä, joilla on korkea geneettinen riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.”

Tutkimukseen osallistuneiden ruoka-aineiden kulutusta arvioitiin ruokailutottumuskyselyn avulla, ja kuidun saantia mitattiin sekä ruokapäiväkirjojen että plasman alkylresorsinolipitoisuuden avulla – tämä on täysjyväviljan saantia kuvaava biomarkkeri.

Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuutta ja verensokeritasoja mitattiin oraalisella glukoosirasituskokeella (OGTT). Geneettinen riski arvioitiin joko 76 riskigeeniin perustuvan pistemäärän tai TCF7L2-geenityypin perusteella. Kaikilla osallistujilla oli lähtötilanteessa heikentynyt paastoverensokeri.
Tutkijat päättelivät:

”Ryhmämuotoinen elintapainterventio paransi ruokavalion laatua. Terveellinen ruokavalio liittyi pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin, kun taas epäterveellinen ruokavalio liittyi suurempaan riskiin. Kun tulokset jaoteltiin geneettisen riskipisteytyksen mukaan, yhteys oli selvästi havaittavissa osallistujilla, joilla oli korkea geneettinen riski tyypin 2 diabetekseen.”

Lue koko raportti: European Journal of Nutrition and Clinical Nutrition
Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta