Julkaistu 3 huhtikuuta 2020

Lipidomiikan, menetelmän, joka mittaa veren koostumusta lipidien molekyylitasolla, ja koneoppimisen avulla tutkijat Lundin yliopistossa ovat tunnistaneet veren lipidiprofiilin, joka parantaa kykyä arvioida riskiä sairastua 2 tyypin diabetekseen jo useita vuosia etukäteen. Veren lipidiprofiili voidaan myös yhdistää tiettyihin ruokavalioihin ja kuntoliikunnan tasoon.

Veri sisältää satoja erilaisia rasvamolekyylejä, jotka on jaettu eri luokkiin, kuten kolesteroli ja triglyseridit.
– Terveydenhuollossa mitataan kolesterolin ja triglyseridien kokonaismäärä, ei luokkien tarkkaa koostumusta. Yksi luokka koostuu useista molekyyleistä, ja tutkimuksemme perusteella voimme nähdä, että on hyvä olla enemmän tiettyjä veren rasvamolekyylejä ja vähemmän muita, ja että nämä voidaan yhdistää elämäntapaan, kertoo Céline Fernandez, apulaisprofessori molekyylilääketieteen tiedekunnasta, Lundin yliopistosta, joka suoritti tutkimuksen yhteistyössä Lipotype-yhtiön ja kansallisen bioinformatiikan resurssien NBIS:n kanssa.

Céline Fernandez, integratiivisen molekyylilääketieteen apulaisprofessori ja tutkija, joka toimii strategisen tutkimuksen alalla EXODIAB:ssa ja Kardiovaskulär forskning - hypertoni -tutkimusryhmässä.
Kuva: Sara Liedholm

– Lipidomiikka ilmaisee epätasapainon rasva-aineenvaihdunnassa molekyylitasolla ja fysiologisina eroina – ja auttaa siten meitä ennustamaan 2 tyypin diabetesta, sanoo tohtori Christian Klose, Lipotypen tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Verikokeita ja itse ilmoitettuja tietoja
178 rasvamolekyyliä analysoitiin 3 668 terveen osallistujan verestä Malmö Kost Cancer -tutkimuksessa. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen yhtä suureen ryhmään, ryhmiin A ja B. Verikokeiden lisäksi tutkimus perustuu itse ilmoitettuihin tietoihin fyysisestä aktiivisuudesta ja ruokailutottumuksista. Yli 20 vuotta myöhemmin seurannassa todettiin, että kummassakin ryhmässä noin 250 oli sairastunut 2 tyypin diabetekseen. Koneoppimisen ja tekoälyn avulla A-ryhmän tutkijat pystyivät kehittämään veren rasvaprofiilin, joka perustui 77 rasvamolekyylin pitoisuuteen, joka liittyi 2 tyypin diabeteksen kehittymisen riskiin myöhemmin elämässä. Veren lipidiprofiilin kykyä erottaa 2 tyypin diabetekseen sairastuneet henkilöt terveinä säilyneistä tutkittiin ja vahvistettiin ryhmässä B.

Arviointi eri kriteerien perusteella
Jotta voidaan varmistaa, voisiko veren lipidiprofiili parantaa riskinarviointia, tehtiin riskilaskelma tavanomaisten riskitekijöiden (ikä, sukupuoli, paino, verensokeri, tupakointi ja verenpaine) perusteella. Kolesterolin ja triglyseridien kokonaismäärän lisääminen ei parantanut riskinarviointia. Kuitenkin, kun tutkijat sen sijaan lisäsivät laskelmaan tietyn veren lipidiprofiilin, riskiennuste parani tilastollisesti merkittävästi. Lisäksi veren lipidiprofiili pystyi ennustamaan paremmin 2 tyypin diabeteksen kehittymisen riskin kuin liikalihavuus, jota pidetään tyypin 2 diabeteksen pääasiallisena riskitekijänä.

–  Se osoittaa, miten koneoppimista voidaan käyttää kliinisen diagnostiikan parantamiseen, toteaa Nikolay Oskolkov, NBIS:n bioinformatiikko.

Elämäntavat vaikuttavat veren lipideihin
Löydökset osoittivat myös, että veren rasvaprofiili voidaan yhdistää elämäntapaan. Mitä enemmän osallistujat harrastivat kuntoliikuntaa vapaa-ajallaan, sitä vähemmän heillä oli haitallista veren rasvaprofiilia. Tutkimuksen mukaan kahvi liittyi myös haitallisen veren lipidiprofiilin määrän vähenemiseen. Vähemmän hyviä, haitallista veren rasvaprofiilia suurentavia valintoja olivat maitotuotteet, sokeroidut juomat ja prosessoitu liha.
– Tämä viittaa siihen, että voisi olla mahdollista muuttaa veren rasvaprofiilia ja siten riskiä 2 tyypin diabetekseen elämäntapamuutoksella, ynnää Céline Fernandez. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan sen vahvistamiseksi.

Yksi tutkimuksen vahvuuksista on se, että tutkijat pystyivät toistamaan ryhmän A tulokset myös B-ryhmässä ja validioimaan ja vahvistamaan tulokset muilla henkilöillä. Tämä oli mahdollista Malmö Kost Cancer -tutkimuksen runsaan osallistujamäärän ja Lipotypen vankan veren rasva-analyysikokemuksen avulla.
– Yksi heikkous on tietenkin se, että kaikki yksilöt kohortissa ovat taustaltaan samankaltaisia. Emme tiedä, millaisia tuloksia olisimme saaneet toisessa kohortissa, esimerkiksi toiselta mantereelta, toteaa Céline Fernandez. Tulokset julkaistiin Diabetes Care -tiedelehdessä.   
 
 

Lähde: Lundin yliopisto/diabetesportaali