Julkaistu 17 helmikuuta 2022

Lundin yliopiston johtama suuri tutkimus on tunnistanut verestä proteiinin, joka voi ennustaa tyypin 2 diabeteksen jopa neljä vuotta ennen oireiden ilmenemistä. Tutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä.

Tyypin 2 diabetes on kasvava maailmanlaajuinen epidemia; maailman väestöstä kuusi prosenttia kärsii sairaudesta. Potilailla diagnosoidaan nykyään tyypin 2 diabetes vain veren kohonneesta glukoosipitoisuudesta eli "korkeasta verensokerista". Tyypin 2 diabeteksen riskiä voi usein pienentää pudottamalla painoa, syömällä terveellisesti sekä liikkumalla. Sairauden havaitseminen varhaisessa vaiheessa voi vähentää diabeteksen liitännäissairauksien ilmenemistä.
"Havaitsimme, että verenkierron follistatiiniproteiini on yhteydessä siihen, syntyykö henkilölle tyypin 2 diabetes. Tämä ilmenee riippumatta muista tunnetuista riskitekijöistä, kuten iästä, painoindeksistä, ruokavaliosta ja fyysisestä aktiivisuudesta. Havainto perustuu tutkimukseemme, jonka aikana olemme seuranneet 5 400:ää henkilöä jopa 19 vuoden ajan ennen diagnoosin saamista kahdella eri alueella Ruotsissa ja Suomessa", kertoo Lundin yliopiston tutkija Yang De Marinis, joka vastaa tutkimuksesta.

Tutkimuksessa kuvataan myös sitä, mitä kehossa tapahtuu, kun follistatiinin pitoisuus veressä nousee liian korkeaksi. Follistatiini on proteiini, jota erittyy pääasiassa maksassa ja joka on osallisena aineenvaihdunnassa. Kliinisissä ja solubiologisissa tutkimuksissa on todettu, että follistatiini tukee rasvan hajoamista rasvakudoksissa, mikä johtaa maksan insuliiniresistenssiin. Tämä vuorostaan lisää rasvamaksan ja tyypin 2 diabeteksen riskiä.

Selvittääkseen, mikä säätelee veren follistatiinipitoisuutta, tutkijat toteuttivat niin sanotun genominlaajuisen assosiaatiotutkimuksen (GWAS) eli eräänlaisen geenikartoituksen. Tutkimukseen osallistui 5 000 henkilöä Ruotsista, Isosta-Britanniasta ja Italiasta. He totesivat, että follistatiinipitoisuutta säätelee GKRP-proteiini (glukokinaasin säätelyproteiini), joka on yhteydessä moniin aineenvaihdunnan ominaisuuksiin.
"Tutkimuksesta käy ilmi, että follistatiinista voi tulla ensisijainen tyypin 2 diabetesta ennustava biomarkkeri, ja tämä on tärkeä tiedonmuru pyrkiessämme ymmärtämään sairauteen johtavan prosessin kokonaisuutta", Yang De Marinis sanoo.

Seuraava askel on soveltaa tuloksia kliinisessä käytössä. Tekoälyyn perustuva diagnostiikkatyökalu on kehitteillä Lundoch Diagnosticsilla, joka on Yang De Marisin omistama tuore biotekniikan alan yritys. Yritys on hakenut patenttia varmistaakseen keksinnölle yksinoikeuden ja viedäkseen työkalun maailmanmarkkinoille. Toiveena on, että työkalu osaa lukea tekoälyn avulla yksinkertaisen verinäytteen biomarkkereita ja tuottaa riskiarvion, josta voidaan päätellä potilaan todennäköisyys sairastua tulevaisuudessa tyypin 2 diabetekseen.
"Löydöksen avulla voimme määrittää toimenpiteet, joiden avulla tyypin 2 diabeteksen puhkeamista voidaan ehkäistä. Tutkimuksemme jatkaa kohti tätä tavoitetta", Yang De Marinis toteaa lopuksi.

Julkaisu:
Elevated circulating follistatin associates with an increased risk of type 2 diabetes, Nature Communications November 10, 2021:
https://doi.org/10.1038/s41467-021-26536-w

Rahoitus:
Tutkimus on saanut rahoitusta meiltä, eli Diabetes Wellnes Sverigeltä, sekä Vetenskapsrådetilta, Exodiabilta, Stiftelsen för strategisk forskningilta, European Foundation for the Study of Diabetesiltä, Hjelt Foundationilta, Hjärt-Lungfondenilta ja Novo Nordiskfondenilta. Tutkimusta on rahoittanut myös Innovative Medicines Initiative (BEAT-DKD ja RHAPSODY), joka saa tukea EU:n Horizon 2020:ltä.

Sidokset:
Lundoch Diagnostics Ltd (www.lundoch.com) on hakenut patenttia follistatiinin käytölle tyypin 2 diabeteksen ennustamisessa. Hakemus on kansallisessa vaiheessa Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Kanadassa, Japanissa, Australiassa, Brasiliassa, Indonesiassa, Meksikossa ja Etelä-Koreassa. Yang De Marinis on yhdistyksen toimitusjohtaja.

Tietoa tutkimuksesta:
Aihe: endokrinologia
Tutkimusalue: perustutkimus, kliininen tutkimus, epidemiologinen tutkimus
Tutkimusasetelma: tutkijalähtöinen tutkimus, syy-seuraussuhde, tilastollinen yhteys
Kokeellinen tutkimus: in vitro, in vivo
Havainnointitutkimus: pitkittäissuuntainen, kohorttitutkimus Tutkimusryhmien määrä: neljä väestöryhmää (MDC-CC, n=4239; IMI-DIRECT-METSIM, n=1079; TDFS, n=210; SUMMIT-VIP, n=885)

Lähde: Lundin yliopisto