Aiempi tutkimus on osoittanut, että lapsilla, joilla on ollut autovasta-aineita ennen tyypin 1 diabetekseen sairastumista, on ollut myös epätasapainoinen suoliston bakteeristo. Uudessa tutkimuksessa Lundin yliopiston ja Skånen läänin tutkijat aikovat tutkia eurooppalaisen tutkijaverkoston viitekehyksessä, voiko pian syntymän jälkeen aloitettu probioottien käyttö ehkäistä tyypin 1 diabeteksen kehittymistä lapsilla, joilla on geneettisesti suurempi alttius sairastua.

"Hypoteesimme on, että probiootit edistävät suoliston bakteeriston terveyttä ja että tällä on positiivinen vaikutus immuunijärjestelmään ennen autoimmuniteetin ensimmäisten merkkien ilmentymistä", kertoo Kristianstadin keskussairaalan ylilääkäri ja Lundin yliopiston tutkija Markus Lundgren, joka johtaa Sint1a-tutkimuksen ruotsalaista osuutta.

Kehon immuunijärjestelmän tehtävä on suojata meitä vierailta bakteereilta ja viruksilta tunnistamalla ja tuhoamalla ne, mutta autoimmuniteetin ilmetessä immuunijärjestelmä kääntyykin kehon omia kudoksia vastaan. Reaktiona muodostuu autovasta-aineita, jotka paljastavat autoimmuniteetin. Diabeteksen autovasta-aineita (saarekesoluvasta-aineet) ilmestyy verenkiertoon tyypin 1 diabeteksen esiasteen aikana, ja ne ovat merkki siitä, että immuunijärjestelmä on alkanut tuhota kehon omia insuliinia tuottavia soluja.

Ikää kuusi viikkoa
Lapset otetaan mukaan Sint1a-tutkimukseen vain kuuden viikon ikäisinä. Arpomalla puolelle osallistujista annetaan ruoan mukana bifidobacterium infantis -probioottilisää (B. infantis EVC001), ja toinen puoli saa lumelääkettä, jolla ei ole vaikutusta.
"Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että terveellinen suolistobakteeristo madaltaa tulehduksen tasoa, mikä auttaa immuunijärjestelmää erottamaan vaaralliset ja vaarattomat tunkeutujat toisistaan", Markus Lundgren sanoo.

Kansainvälinen tutkijaverkosto
Tutkimuksen nimi on Sint1a (Supplementation with B. Infantis for Mitigation of Type 1 Diabetes Autoimmunity), ja se alkoi elokuun lopulla. Se on osa GPPAD:tä, eli saksalaisten, belgialaisten, brittiläisten, puolalaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden verkostoa, joka toteuttaa seulontatutkimuksia vastasyntyneille. Jos lapsella on tiettyjä riskigeenejä, hänellä on korkeampi riski sairastua tyypin 1 diabetekseen, ja nämä lapset voivat osallistua tutkimuksiin, joissa pyritään hidastamaan tai ehkäisemään sairauden puhkeamista. Tähän mennessä eri puolilla Eurooppaa seulontaan on osallistunut 245 000 vastasyntynyttä. Ruotsissa seulonta toteutetaan Skånessa.

Sint1a on Point-tutkimuksen rinnakkaistutkimus. Point-tutkimuksessa GPPAD:n tutkijat selvittävät, voiko suun kautta annettava insuliinijauhe opettaa immuunijärjestelmän tunnistamaan insuliinin, jotta hyökkäys kehon omia insuliinisoluja vastaan voitaisiin välttää.
"Tavoitteena on tulevaisuudessa yhdistää nämä kaksi strategiaa ja näin optimoida ehkäisevä vaikutus", Markus Lundgren sanoo.

Tietoa Sint1a-tutkimuksesta
Sint1a:n tavoite on tutkia, voivatko probiootit (B. infantis EVC001) edistää suoliston bakteerien terveyttä ja näin vahvistaa immuunijärjestelmää, jotta diabeteksen autovasta-aineita ei synny. Osallistua voivat lapset, joilta löytyy seulonnassa tiettyjä riskigeenejä. Tutkimus on osa GPPAD:tä, joka on saksalaisten, brittiläisten, puolalaisten, belgialaisten ja ruotsalaisten tutkijoiden verkosto. Tutkimusta rahoittaa amerikkalainen säätiö, Leona M and Harry B Helmsley Charitable Trust.

Lisätietoja löydät osoitteesta gppad.lu.se

Lähde: Lundin yliopisto / Sara Liedholm

Viimeisimmät uutiset