Uusi tieto ateroskleroottisen plakin repeämisestä voi auttaa sen ennaltaehkäisyssä

Sydänkohtausten ja aivohalvausten yleinen syy on ateroskleroottisten plakkien repeäminen. Tähän asti ei ole tiedetty tarkalleen, missä kohtaa plakkia repeämä tapahtuu, mutta Lundin yliopiston tutkijat ovat nyt kartoittaneet tämän. Tutkijat ovat myös tunnistaneet entsyymin, merkkiaineen, jonka he toivovat ennustavan, kuka on vaarassa saada sydänkohtauksen tai aivohalvauksen ateroskleroottisen plakin repeämisen seurauksena. Korkea verenpaine ja tyypin 2 diabetes ovat tekijöitä, jotka lisäävät ateroskleroosin riskiä, joten nämä potilasryhmät otettiin mukaan tutkimukseen.

Ateroskleroosissa rasva varastoituu verisuonten seinämiin niin sanottuihin ateroskleroottisiin plakkeihin. Plakin repeäminen voi aiheuttaa aivohalvauksen tai sydänkohtauksen, ja on tärkeää ymmärtää paremmin plakin repeämisen taustalla olevia mekanismeja vakavien komplikaatioiden ehkäisemiseksi. Lundin yliopistossa tehdyt tutkimukset osoittavat nyt, että kaulavaltimoissa olevat ateroskleroottiset plakit repeävät yleensä plakin alussa, plakin siinä osassa, joka on lähinnä sydäntä. Tutkimus on julkaistu Journal of the American College of Cardiology (JACC) -tiedelehdessä.

- Tutkimuksessamme onnistuimme kartoittamaan tarkalleen, missä plakki repeää. Tämä on tärkeä askel kohti plakin repeämisen syiden parempaa ymmärtämistä. Aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty enemmän siihen, miten plakki muodostuu, kun taas me olemme tutkineet aluetta, jossa plakki repeää, mitä ei ole tehty aiemmissa ihmistutkimuksissa, sanoo tutkimusta johtanut Isabel Goncalves.

Tärkeät potilasryhmät
Isabel on Lundin yliopiston diabeteskeskuksen (LUDC) kardiologian professori ja Skånen yliopistollisen sairaalan (SUS) ylilääkäri. Tutkimus perustuu tutkimuksiin, joissa tutkittiin ateroskleroottisia plakkeja kaulavaltimoissa yhteensä 188 henkilöllä. Tutkijat käyttivät elektronimikroskooppia ja useita RNA-sekvensointimenetelmiä saadakseen yksityiskohtaisen kuvan alueesta, jossa plakki repeää. Korkea verenpaine ja tyypin 2 diabetes ovat ateroskleroosiriskiä lisääviä tekijöitä, joten nämä potilasryhmät otettiin mukaan tutkimukseen.

- Tutkimuksemme vahvuus on, että se perustuu kliinisten tutkijoiden ja bioinformatiikan asiantuntijoiden tiiviiseen yhteistyöhön. Olemme myös käyttäneet useita eri tekniikoita mahdollisimman yksityiskohtaisten analyysien tekemiseen. Meille oli tärkeää ottaa tutkimukseen mukaan tyypin 2 diabetesta sairastavat henkilöt, koska tämä on ryhmä, jolla on muuhun väestöön verrattuna suurempi riski kuolla ateroskleroosin komplikaatioihin, sanoo Jiangming Sun, LUDC:n bioinformatiikan tutkija ja artikkelin ensimmäinen kirjoittaja.

Komplikaatioiden merkkiaine
RNA-sekvensointi osoitti vahvan yhteyden MMP-9-entsyymin ja plakin repeämisalueen välillä. Korkeat MMP-9-pitoisuudet olivat yhteydessä myös lisääntyneeseen riskiin sairastua tuleviin sydän- ja verisuonitauteihin henkilöillä, joilla on ateroskleroosi. Tutkijat toivovat voivansa käyttää MMP-9:ää merkkiaineena, jonka avulla voidaan ennustaa, mitkä potilaat ovat vaarassa saada sydänkohtauksen tai aivohalvauksen. He aikovat myös tutkia, onko mahdollista kehittää uusia hoitoja, jotka vähentävät plakin repeämisriskiä. 

- Tutkimuksemme osoittaa, että MMP-9 on tulevien sydän- ja verisuonikomplikaatioiden merkkiaine. Jatkotutkimuksissamme haluamme tutkia, onko mahdollista estää entsyymiä niin, että sen aktiivisuus vähenee ja siten estää plakin repeämisen. On kuitenkin tärkeää, että tällainen hoito ei aiheuta ei-toivottuja sivuvaikutuksia, koska entsyymillä on muitakin tärkeitä tehtäviä elimistössä, Isabel Goncalves sanoo.

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet
Isabel Goncalves on työskennellyt useiden vuosien ajan lisätäkseen tietoa siitä, mitä tapahtuu, kun plakki repeää, yhdessä kliinisesti aktiivisen tutkijakollegansa Andreas Edsfeldtin kanssa LUDC:ssa, joka on myös Skånen yliopistollisen sairaalan lääkäri. Lääkäreinä he tapaavat monia potilaita, joita he haluaisivat auttaa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.

- Näemme monia potilaita, jotka ovat saaneet sydänkohtauksen tai jotka ovat puolihalvaantuneet aivohalvauksen jälkeen eivätkä voi enää elää tavanomaista elämäänsä. Ateroskleroosi on varhaisessa vaiheessa yleensä oireeton, ja voi kestää useita vuosia, ennen kuin sairaus ilmenee. Valitettavasti me kliinisessä työssä työskentelevät näemme plakit usein liian myöhään, kun ne ovat jo puhjenneet ja aiheuttaneet vakavia komplikaatioita, kuten sydänkohtauksen tai aivohalvauksen. Jos voimme oppia enemmän taudin taustalla olevista mekanismeista, voimme ryhtyä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin tai hoitaa vaarallisia plakkeja ajoissa, Isabel Goncalves sanoo.

Valtimotauti
Valtimotauti (tunnetaan myös nimellä valtimonkovettumatauti tai ateroskleroosi) tarkoittaa, että verisuonten sisäpuolelle on kertynyt pitkään muun muassa rasvaa, joka muodostaa niin sanottuja ateroskleroottisia plakkeja.
 Nämä plakit voivat aiheuttaa verisuoniin ahtaumia, jolloin veren kulku vaikeutuu, ja kun plakki repeää, verisuoniin voi muodostua verihyytymiä. Verihyytymät voivat aiheuttaa äkkikuoleman, sydänkohtauksen tai aivohalvauksen. Valtimotaudin riskiä voidaan vähentää syömällä terveellisesti, lopettamalla tupakointi ja liikkumalla. Ei ole selvää, miksi diabetesta sairastavilla ihmisillä on muuta väestöä suurempi todennäköisyys sairastua valtimotaudin aiheuttamiin komplikaatioihin.

Tietoa tutkimuksesta
Aihe: Kardiologia, ateroskleroosi
Tutkimusalue: Translaatiotutkimus
Julkaisun tyyppi: Vertaisarvioitu julkaisu
Tutkimusasetelma: Kvantitatiivinen tutkimus
Kokeellinen tutkimus: Ex vivo
Havainnointitutkimus (epidemiologinen): Prospektiivinen, kohorttitutkimus
Tutkimusryhmien lukumäärä: Kolme kohorttia ja kaksi pienempää kohorttia
Tutkimuspotilaiden lukumäärä: 188
Potilasryhmä: Potilaat, joilla oli pitkälle edennyt ateroskleroosi kaulavaltimoissa ja joille oli tehty leikkaus (kaulavaltimon endarterektomia).

Linkki JACC:ssä julkaistuun tutkimukseen

Biopankki Carotid plaque imaging project (CPIP)
Carotid plaque imaging project (CPIP) on vuonna 2005 perustettu laaja biopankki ateroskleroottisista plakeista. Biopankki sisältää pääasiassa kaula- ja jalkavaltimoiden plakkeja potilailta, jotka on leikattu Skånen yliopistollisessa sairaalassa (SUS) pitkälle edenneen ateroskleroosin vuoksi. Biopankki on Skånen alueen ja Lundin yliopiston diabeteskeskuksen (LUDC) tutkimusresurssi. JACC-tutkimus perustuu kaulavaltimoiden plakkien analyyseihin. 

Rahoittajat
Tutkimusta ovat rahoittaneet Novo Nordisk A/S, Ruotsin tutkimusneuvosto, Hjärt-Lungfonden, SUS-säätiöt ja lahjoitukset, SSMF, Strokeförbundet, Crafoordska stiftelsen, Svenska Läkaresällskapet, Diabetesfonden, Albert Påhlssons stiftelse, Lunds universitets diabetescentrum, Ruotsin diabetestutkimuksen huippuosaaminen (EXODIAB), Stiftelsen för strategisk forskning (translaatiotutkimuksen rahoittaja LUDC-IRC:ssa). Knut ja Alice Wallenbergin säätiö, Lundin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta.

Lähde: Lehdistötiedote Lundin yliopisto/Petra Olsson
Kuva: Petra Olsson.