Täysjyvä suojaa tyypin 2 diabetekselta

Tutkimus on erittäin kattava ja vahvistaa aiempia tutkimuksia täysjyvien merkityksestä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä. Vaikka olemme jo pitkään tienneet yhteydestä, emme ole tienneet erilaisten täysjyvätuotteiden ja viljalajien eroista. On myös ollut epäselvää, kuinka paljon täysjyvätuotteita pitäisi nauttia, jotta diabeteksen riski pienenee.

– Tähän mennessä useimmat vastaavat tutkimukset on tehty Yhdysvalloissa. Siellä syödään eniten täysjyvävehnää. Halusimme selvittää eri viljalajikkeiden välisiä eroja, koska niiden sisältämät määrät eri tyyppisiä ravintokuituja ja bioaktiivisia aineita vaihtelevat juuri niiden aineiden osalta, joiden on osoitettu vaikuttavan tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin, sanoo Rikard Landberg tutkimuksen vanhempi tutkija ja elintarviketieteen osaston professori.
 

Mikä täysjyvävilja tai viljalajike, sillä ei ole merkitystä

Tutkimus on tehty tanskalaisilla, joilla kuten muutenkin Pohjoismaissa, täysjyvän saannissa on paljon vaihtelevuutta. Se osoittaa, että ei ole väliä mitä täysjyvätuotetta tai muuta viljaa syöt – ruisleipää, kaurapuuroa tai mysliä – kaikki näyttävät antavan samanlaisen suojan esimerkiksi tyypin 2 diabetekselle. Päivittäinen täysjyvän saanti on tärkeää – jopa annoksen osalta, johon tutkimus tuo merkittävää uutta tietoa.

Osallistujat jaettiin neljään eri ryhmään sen mukaan, kuinka paljon täysjyväviljaa he ilmoittivat syöneensä. Ne, joilla oli suurin kulutus, olivat syöneet vähintään 50 grammaa täysjyvätuotteita päivässä.  Tämä vastaa esimerkiksi hieman yli yhtä desilitraa kaurahiutaleita ja yhtä täysjyvänäkkileipää. Tyypin 2 diabeteksen osuus oli pienin suuren täysjyväviljan kulutuksen ryhmässä, ja kasvoi jokaisessa ryhmässä sen mukaan, mitä vähemmän he olivat syöneet täysviljatuotteita. Eniten täysjyvätuotteita syövien ryhmässä diabeteksen riski oli 34 % pienempi miehillä ja 22 % pienempi naisilla kuin ryhmässä, joka oli syönyt vähiten täysjyvätuotteita.
– On harvinaista, että voidaan tutkia näin suurta ryhmää koskien täysjyvätuotteiden käyttöä. Pohjoismaissa täysjyväviljoja nautitaan paljon. Jos amerikkalaiset osallistujat olisi jaettu neljään ryhmään, heidän suurimman kulutuksen ryhmä vastaisi sitä ryhmää Tanskassa, joka kulutti vähiten. Eurooppaa tarkastellessa täysjyväkulutus on suurinta Pohjoismaissa ja alhaisinta Espanjassa ja Italiassa, Rikard Landberg kertoo.

Tutkimus on lisäksi epätavallisen kattava, yli 55 000 osallistujaa seurattiin 15 vuoden ajan.

Ohje; vaihda valkoiset jauhot täysjyvätuotteisiin

Kun täysjyvien merkitystä tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen verrataan muiden tutkittujen elintarvikkeiden vaikutuksiin, huomataan, että täysjyvätuotteet ovat yksi tärkeimmistä elintarvikkeista riskin vähentämiseksi. Myös kahvin ja punaisen lihan jättäminen pois ruokavaliosta pienentävät vastaavasti riskiä tyypin 2 diabetekseen.
– Tuloksemme ovat linjassa ruokavaliosuositusten kanssa, joissa suositellaan valkoisten jauhojen korvaamista täysjyväjauhoilla. Tämä tuplaa terveyshyödyn – valkoisilla jauhoilla on negatiivisia terveysvaikutuksia, kun taas täysjyvätuotteilla on useita positiivisia vaikutuksia tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn lisäksi, Rikard Landberg toteaa.

Täysjyvien myönteiset terveysvaikutukset

Täysjyvävilja sisältää kaikki viljan jyvän osat: kuoren, alkion ja ytimen. Henkilöt, jotka välttävät kaikkia viljoja – esimerkiksi noudattavat LCHF-ruokavaliota – jäävät ilman täysjyvätuotteiden myönteisiä terveysvaikutuksia, jotka tulevat lähinnä kuoresta ja versosta. Rikard Landberg uskoo, ettei viljaa ja hiilihydraatteja kannata jättää pois ruokavaliosta.
– Hiilihydraatit ovat hyvin vaihteleva ravintoaineiden ryhmä, joka sisältää sekä sokereita, tärkkelystä että ravintokuituja. Meidän tulisi käsitellä niitä yksitellen eikä yhtenä ryhmänä, sillä niillä on erilaisia vaikutuksia fysiologiaan ja terveyteen. Täysjyvien osalta tutkimustulokset ovat selkeät; ei ole olemassa yhtäkään tutkimusta, joka osoittaisi niiden haitallisia terveysvaikutuksia – vaikka laajoja tutkimuksia on tehty eri väestöryhmissä ympäri maailmaa.

FAKTA: Täysjyväviljat

Täysjyväviljassa hyödynnetään kaikki jyvän osat: siemenet, versot ja leseet / kuoret.  Tämä koskee kokonaisia ​​jyviä, murskattuja ja täysjyväjauhoksi jauhettuja jyviä. Viljat, jotka koostuvat kokonaan täysjyvästä kuten kaura- ja ruishiutaleet, ruokajyvät, vehnänjyvät ja täysjyväkuskus. Leivissä ja pastoissa täysjyvien määrä vaihtelee eri lajikkeiden välillä.
Viljoihin kuuluvat vehnä, ruis, kaura, ohra, maissi, riisi, hirssi ja durra.

Elintarvikeviranomainen suosittelee, että naiset syövät noin 70 grammaa täysjyvää päivässä ja miehet noin 90 grammaa.

Esimerkkejä, kuinka paljon täysjyvää tuotteet sisältävät:

• 1 siivu ruisleipää (50 grammaa): 16 grammaa täysjyvää
• 1 annos kaurajauhoa (35 grammaa rouheita = 1 dl): 35 grammaa täysjyvää
• 1 viipale täysjyvänäkkileipää (12 grammaa): 12 grammaa täysjyvää

Lähde: Ruotsin elintarvikevirasto ja Chalmers
Käännös: Diabetes Wellness Suomi säätiö

Lue tieteellinen artikkeli: Higher Whole-Grain Intake Is Associated with Lower Risk of Type 2 Diabetes among Middle-Aged Men and Women: The Danish Diet, Cancer, and Health Cohort