TAPASIMME SUOMALAISTUTKIJAN

Kerro lyhyesti tutkimushankkeestasi?

Finnish Diabetic Nephropathy (FinnDiane) -tutkimus käynnistyi vuonna 1997. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa eri tekijät, jotka vaikuttavat tyypin 1 diabeteksen komplikaatioiden kehittymiseen, painottuen erityisesti diabeettiseen nefropatiaan (munuaisten vajaatoiminta). Yli 5000 tutkimukseen rekrytoitua osallistujaa tekee FinnDiane-tutkimuksesta maailman laajimman 1 tyypin diabeteksen ja sen komplikaatioihin keskittyvän tutkimuksen. Potilaita rekrytoidaan jatkuvasti, mutta tähän mennessä FinnDiane-tutkimus on tuottanut jo 17 väitöskirjaa ja yli 200 tieteellistä artikkelia. Muun muassa olemme raportoineet, että metabolinen oireyhtymä havaitaan yleisesti tyypin 1 diabeetikoilla (1), ja metabolinen oireyhtymä edeltää nefropatian kehittymistä ja on liitetty sydän- ja verisuonitauteihin kuolleisuuteen (2).

Olemme myös julkistaneet huomiomme silmien verkkokalvon verisuonimuutosten periytyvyydestä diabeetikoilla (proliferatiivinen diabeettinen retinopatia, 3), vaikutuksista ajan kanssa tyypin 1 diabeetikoiden kuolleisuuteen (4) ja lisäksi autonomisen hermoston toimintahäiriöistä tyypin 1 diabeteksessa, hermoissa, jotka eivät kuulu tahdonalaisiin (autonominen toimintahäiriö), mutta ovat korjaantuvia (5).

Mistä tutkimustyösi on saanut alkunsa?

Tutkimus on aina ollut lähellä sydäntäni. Minua kiehtoo erityisesti mahdollisuus oppia aina uutta. Uskon myös, että mikään tutkimus ei ole "täydellinen". Aina on lisää tutkittavaa.

Miksi valitsit diabeteksen tutkimusalueeksi?

Diabetes vaikuttaa tänä päivänä suuresti niin monien elämään ympäri maailmaa. Jokainen meistä tuntee jonkun, jota tämä koskettaa, tavalla tai toisella. Mutta kaikki eivät todellakaan ymmärrä kuinka tuhoisa sairaus diabetes voi olla. Mahdollisuus auttaa sairaudesta kärsiviä yksilöitä, edes pienellä tavalla, on inspiroivaa.

Kuinka diabetestutkimus on muuttunut siitä kun itse aloitit?

Oletettavasti on useita asioita, jotka ovat muuttuneet viimeisten 10 vuoden aikana. Yksi myönteinen asia on sosiaalisten medioiden laajempi hyödyntäminen potentiaalisten tutkimusaiheiden löytämiseksi. Sosiaalinen media osoitti meille voimansa, kun yksi tutkimuksemme osallistuja ehdotti somessa muita päteviä aiheita tutkimukseemme ja saimme tätä kautta suuren määrän uusia osallistujia. Toisaalta tietosuojasäännökset ovat nykyään paljon tiukempia. Meillä on tällä hetkellä ongelmia rekisteritietojen vastaanottamisessa, vaikka meillä onkin kaikki tarvittavat luvat tutkimukselle. Tämä voi olla joskus turhauttavaa ja tutkijan näkökulmasta se voi myös heikentää kilpailukykyämme muihin tutkimusryhmiin verrattuna.

Voitko kertoa lisää tutkimushankkeestasi.

Projekteissani keskityn diabeteksen omahoitoon ja psyykkiseen hyvinvointiin. Näissä tutkimuksissa tavoitteenani on arvioida, kuinka ravinto ja muut itsehallittavat metodit sekä psyykkiset eroavaisuudet liittyvät 1 tyypin diabeteksen komplikaatioihin. Toistaiseksi olemme raportoineet, että naisilla masennus on yhdistetty lisääntyneeseen kuolleisuuteen (6). Olemme osoittaneet, että ns. johdonmukaisuus liittyy parempaan glykeemiseen kontrolliin (7). Naisten keskuudessa johdonmukaisuus tarkoittaa paljon parempia valintoja ruoan suhteen, kun taas miehillä siihen liittyy enemmän liikunta (8). Olemme osoittaneet, että hypoglykemian pelko liittyy keskimääräistä korkeampiin HbA1c-arvoihin, useampaan päivittäiseen verensokerin raportointiin ja suurempaan hiilihydraattien saantiin (9). Olemme osoittaneet, että ravitsemussuositusten noudattaminen liittyy parempaan verensokerin hallintaan, kun taas ruokavalio, joka sisältää runsaasti kalaa ja kananmunia on yhdistetty alhaisempaan systoliseen ja diastoliseen verenpaineeseen (10). Olemme raportoineet myös, että monet potilaat, joilla on tyypin 1 diabetes arvioivat ateriainsuliinitarpeen väärin, mikä johtaa joko aterianjälkeiseen hypoglykemiaan (23 % tutkituista osallistujista) tai hyperglykemiaan (41 %) (11). Lopuksi, meidän tuoreimmat havainnot käsittelevät makroravintoaineiden jakautumista (hiilihydraattien, proteiinien ja rasvan määrän jakautuminen ruokavaliossa) ja metabolista oireyhtymää (12), yhteyttä ruokavalion ja tulehduksen välillä (13) ja endotoksemiaa (endotoksiinit verestä) (14) ja suhdetta probioottien käytön ja aineenvaihdunnan eli metabolisen kontrollin ja metabolisen oireyhtymän välillä (15).

Tulevaisuudessa kerättyä tietoa tarkastellessamme pystymme tutkimaan syy-yhteyksiä terveysongelmien ja diabeettisten komplikaatioiden välillä.

Minkä alueen näet kehittyvän nopeimmin diabetestutkimuksessa ja mitä luulet, että tapahtuu seuraavien 10 vuoden aikana, mikäli kehitys jatkuu samaan tahtiin?

On vaikea sanoa. Genetiikka ja muut vastaavat alueet ovat viime vuosina olleet voimakkaassa roolissa tutkimuksissa, ja on todennäköistä, että näillä alueilla on vielä paljon selvitettävää.

Millä diabetestutkimuksen alueella on mielestäsi suurin taloudellisen tuen tarve ja mistä luulet sen johtuvan?

En osaa sanoa onko diabeteksen tutkimuksessa erityisiä alueita, joihin on vaikeampi saada rahoitusta. Sen sijaan rahoitusta on yleensä rajoitettu ja tutkijat joutuvat kilpailemaan jatkuvasti keskenään siitä. Lisäksi monet säätiöt rahoittavat vain tohtorikoulutettavia ja valmistuneita opiskelijoita, mikä voitarkoittaa monille tutkijoille rahoituksen menettämistä.

Kuinka näet kansainvälisen kehityksen, kun WHO ennustaa, että lähes 600 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa sairastuu diabetekseen seuraavien 20-30 vuoden aikana? Miten voisimme mielestäsi estää tämän kehityssuunnan?

Nämä luvut perustuvat pääasiassa tyypin 2 diabeteksen odotettuun kasvuun, joka liittyy voimakkaasti ylipainoon. Ylipaino on perinteisesti ollut rikkaiden maiden ongelma, mutta nyt olemme levittäneet epidemian lailla länsimaiset elintavat myös kehitysmaihin.  WHO:n diabetesennusteet kertovat hälyttävistä suuntauksista, erityisesti ylipainosta, joka liittyy läheisesti elintapoihin ja ravinnon saantiin. Kasvavan rasvan saannin perusteella on ilmeistä, että nykyiset ylipainoon liittyvät toimenpiteet eivät ole olleet tehokkaita. On vielä ratkaistava, mitä toimia tarvitaan tämän haitallisen kehityssuunnan muuttamiseksi.

Referenssit:
1. Thorn LM et al. Metabolic syndrome in type 1 diabetes: association with diabetic nephropathy and glycemic control (the FinnDiane study). Diabetes Care 2005;28:2019-24
2. Thorn LM et al. Metabolic syndrome as a risk factor for cardiovascular disease, mortality, and progression of diabetic nephropathy in type 1 diabetes. Diabetes Care 2009;32:950-2
3. Hietala K et al. Heritability of proliferative diabetic retinopathy. Diabetes 2008;57:2176-80
4. Harjutsalo V et al. Time trends in mortality in patients with type 1 diabetes: nationwide population based cohort study. BMJ 2011;343:d5364
5. Rosengård-Bärlund M et al. Early autonomic dysfunction in type 1 diabetes: a reversible disorder? Diabetologia 2009;52:1164-72
6. Ahola AJ et al. Purchase of antidepressant agents by patients with type 1 diabetes is associated with increased mortality rates in women but not in men. Diabetologia 2012;55:73–9
7. Ahola AJ et al. The cross-sectional associations between sense of coherence and diabetic microvascular complications, glycaemic control, and patients’ conceptions of type 1 diabetes. Health Qual Life Outcomes 2010;8:142
8. Ahola AJ et al. Sense of coherence, food selection and leisure time physical activity in type 1 diabetes. Scand J Pub Health 2012;40:621–8
9. Ahola AJ et al. Fear of hypoglycaemia and self-management in type 1 diabetes. J Clin Transl Endocrinol 2016;4:13–8
10. Ahola AJ et al. Dietary patterns are associated with various vascular health markers and complications in type 1 diabetes. J Diabetes Complications 2016;30:1144–50
11. Ahola AJ et al. Many patients with type 1 diabetes estimate their prandial insulin need inappropriately. Journal of Diabetes 2010;2:194-202
12. Ahola AJ et al. The association between macronutrient intake and the metabolic syndrome and its complications in type 1 diabetes. British Journal of Nutrition 2017 Feb 20:1–7
13. Ahola AJ et al. Association between adherence to dietary recommendations and high-sensitivity C-reactive protein level in type 1 diabetes. Diabetes Research and Clinical Practice 2017;126:122–128
14. Ahola AJ et al. Dietary patterns reflecting healthy food choices are associated with lower serum LPS activity. Scientific Reports 2017;7:6511
15. Ahola AJ et al. The self-reported use of probiotics is associated with better glycaemic control and lower odds of metabolic syndrome and its components in type 1 diabetes. Journal of Probiotics & Health 2017;5:4

Teksti: Ann Fogelberg
Suomennos: Diabetes Wellness Suomi säätiö