Sydänkohtaukset lisääntyvät joulun ja uudenvuoden aikaan

Joulu- ja uudenvuodenaatto voi olla stressaavaa aikaa täynnä erilaisia askareita, mikä näyttää heijastuvan myös sydänkohtaustilastoihin. Suuri ruotsalaistutkimus osoitti, että sydänkohtaukset lisääntyivät joulu- ja uudenvuodenaattona vuosina 1998–2013. Jouluaattona sydänkohtauksia oli lähes 40 prosenttia enemmän kuin kaksi viikkoa ennen joulu- ja uudenvuodenaattoa sekä joulun ja uudenvuodenaaton jälkeen. Sydän- ja verisuonitautien tärkeimmät riskitekijät ovat perinnöllisyys, tupakointi, korkea verenpaine, tyypin 2 diabetes, korkeat veren rasva-arvot ja vyötärölihavuus.

Lundin yliopiston tutkimushoitaja ja tohtorikoulutettava Anneli Olsson ja hänen kollegansa tekivät tutkimuksen selvittääkseen lisää syitä tähän lisääntymiseen:
"Oli selvää, että monet ihmiset kokivat stressiä ja ahdistusta päivää ennen joulun sydänkohtausta. Tiedämme myös jo, että runsas alkoholin ja ruoan nauttiminen voi toimia sydänkohtauksen laukaisijana, koska se vaikuttaa verisuoniin ja sydämeen. Mutta tutkimuksessamme korkeampaa alkoholin saantia ei raportoitu suuressa määrin", hän sanoo.

Stressiä ja ahdistusta raportoitiin
Toisessa tutkimuksessa, jossa keskityttiin sukupuolieroihin sydänkohtauksen laukaisevissa tekijöissä suurista juhlapyhistä riippumatta, erityisesti naiset näyttävät kokeneen stressiä ennen sairastumista. Yhteensä 451 vuosina 2018 ja 2019 sydänkohtauksen saanutta henkilöä vastasi kysymyksiin aktiviteeteista, tunne-elämästä sekä alkoholin ja ruoan kulutuksesta 24 tuntia ennen kohtausta.
- Naisten sydänkohtauksia näyttää edeltäneen suuremmassa määrin psykososiaalisten tekijöiden, kuten stressin, ahdistuksen, masennuksen ja uniongelmien kokeminen. Yli 60 prosenttia naisista ilmoitti tällaisista oireista ennen kohtausta, Anneli Olsson sanoo.

Miehet kertoivat todennäköisemmin harrastaneensa ulkoilua ennen sydänkohtausta. Aiemmat tutkimukset ovat myös osoittaneet, että fyysinen aktiivisuus näyttää olevan miesten sydänkohtausten laukaiseva tekijä.
 - Tämä näkyy myös kliinisesti, kun työskentelemme sydänpotilaiden kanssa. Tekemättä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, uskon henkilökohtaisesti, että psykososiaalinen terveys vaikuttaa enemmän naisten kuin miesten sydämeen ja että fyysinen aktiivisuus vaikuttaa enemmän miesten kuin naisten sydämeen", Anneli Olsson sanoo.

"Muilla sydämen ja verisuonten äkillisillä toimintahäiriöillä, kuten aivohalvauksella ja sydänpysähdyksellä, voi olla samanlaisia laukaisevia tekijöitä kuin sydänkohtauksilla", Anneli Olsson sanoo.
 Kaikilla sydän- ja verisuonisairauksilla ei kuitenkaan ole laukaisevaa tekijää. Tärkeimmät sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ovat perinnöllisyys, tupakointi, korkea verenpaine, diabetes, korkeat veren rasva-arvot ja vyötärölihavuus. Tutkimusten mukaan myös stressi voi olla riskitekijä, mutta sitä on vaikeampi todistaa.

- Suoria syy-yhteyksiä on vaikea löytää. Sydäntapahtumaa ei ole suunniteltu, ja on lähdettävä liikkeelle potilaan kokemuksesta, joka on aina subjektiivinen arvio. Vaikka potilas olisi altistunut paljon stressille aiemmin, emme voi sanoa, että stressi on syy", Anneli Olsson sanoo.

Mikä on sydänkohtaus
Ruotsissa keskimäärin kolme ihmistä tunnissa saa sydänkohtauksen. Sydänkohtaus johtuu sydänlihaksen hapenpuutteesta, joka johtuu usein siitä, että verihyytymä on muodostunut ja tukkinut jonkin sydämen sepelvaltimoista.
 Oireet: Tyypillisin oire sekä miehillä että naisilla on kova kipu rintakehän keskiosassa. Joskus kipu säteilee käsivarteen, kaulaan, kurkkuun, leukaan, vatsaan tai selkään. Kipu kestää vähintään 15 minuuttia. Potilas voi myös tuntea pahoinvointia, huimausta ja ahdistusta. Joillakin ihmisillä voi olla niin sanottu hiljainen sydänkohtaus, joka ei aiheuta kipua. Se on yleisempää naisilla.
Lähde: Hjärt-Lungfonden

Särkynyt sydän - takotsubo
On kuitenkin olemassa poikkeus. Sairaus takotsubo, joka tunnetaan myös nimellä särkynyt sydän, johtuu akuutista emotionaalisesta stressistä. Esimerkiksi läheisen perheenjäsenen kuolema. Takotsubo vaikuttaa lähes yksinomaan naisiin ja aiheuttaa yhden sydämen kammion turpoamisen, jolloin sydämen pumppaaminen vaikeutuu. Pumppauskyky palautuu yleensä kokonaan lyhyen tai pitkän ajan kuluttua.

Pitkäkestoinenkin stressi voi kuitenkin teoriassa rasittaa sydäntä pitkällä aikavälillä, jos et saa riittävästi lepoa ja palautumista. Stressi nostaa sykettä, verenpainetta ja veren rasvoja stressihormonien vuoksi. Tämä saa sydämen työskentelemään kovemmin. On myös tavallista, että stressaantuneena nukutaan vähemmän, harrastetaan vähemmän liikuntaa ja eletään muutenkin epäterveellisempiä elämäntapoja.
 - Pitkäaikainen stressi ja sydän- ja verisuonisairaudet saattavat olla yhteydessä toisiinsa siten, että stressi johtaa huonompaan sydämen terveyteen. Lyhytaikainen stressi esimerkiksi joulun alla näyttää myös olevan se oljenkorsi, joka katkaisee kamelin selän, varsinkin jos on iäkkäämpi ja jos on jo sairastanut sydänsairauksia, Anneli Olsson sanoo.

Vaikka naiset näyttävät kokevan enemmän stressiä kuin miehet ennen sydänkohtausta, ei ole täysin selvää, vaikuttaako se riskiin. Perinteiset riskitekijät ovat tärkeämpiä. Naiset sairastuvat kuitenkin miehiä todennäköisemmin stressistä yleensä, esimerkiksi väsymysoireyhtymässä.
 - Ehkä me stressaamme ja murehdimme asioita enemmän, tai ehkä se iskee meihin jostain syystä kovemmin. Joka tapauksessa se näyttää vaikuttavan sydänterveyteemme, vaikka emme kärsi sydänsairauksista enempää kuin miehet", Anneli Olsson sanoo.

Varaa aikaa palautumiselle
On aina tärkeää ehkäistä stressiä, rentoutua ja asettaa palautuminen etusijalle, mutta ehkä vielä enemmän jouluna. Huolehtikaa toisistanne ja huolehtikaa iäkkäistä sukulaisista, joilla on sydän- ja verisuonitauti, Anneli Olsson kehottaa.
 - "Meidän pitäisi olla erityisen tarkkoja vanhusten ja sydän- ja verisuonisairauksia sairastavien kanssa, sillä nuoremmat ihmiset, joilla ei ole sydän- ja verisuonisairauksia, eivät ole jouluna samalla tavalla vaarassa. Ehkä vanhempien tai isovanhempien ei siis pitäisi joutua tarjoamaan koko jouluateriaa omillaan. Muuten yleinen suositus on syödä ja juoda kohtuudella ja liikkua myös suurten juhlapyhien aikana, hän sanoo.

Jotta sydämesi pysyisi mahdollisimman terveenä koko elämäsi ajan, on tärkeää lopettaa tupakointi, harrastaa liikuntaa ja syödä hyvin.
 - Vähennä istumista ja liiku vähintään 30 minuuttia päivässä. Syö välimerellistä ruokavaliota, joka on tutkimusten mukaan paras sydänterveyden kannalta. Se sisältää paljon oliiviöljyä, kalaa, täysjyväviljaa, pähkinöitä, hedelmiä ja vihanneksia", Anneli Olsson sanoo.

Lähde: Må Bra, Sara Frisk

Stressi rasittaa kehoa
Ruotsissa noin 2 miljoonaa ihmistä sairastaa sydän- ja verisuonitauteja. Yleisiä riskitekijöitä ovat perinnöllisyys, tupakointi, korkea verenpaine, diabetes, korkeat veren rasva-arvot ja vyötärölihavuus. Stressi vaikuttaa joihinkin näistä tekijöistä:

• Stressihormonit ja stressihermoimpulsseja aiheuttavat verisuonten supistumista, mikä johtaa korkeaan verenpaineeseen. Yhdessä stressin aiheuttaman korkeamman sykkeen kanssa tämä saa sydämen työskentelemään kovemmin.
• Stressi johtaa usein huonompiin elintapoihin, kuten vähemmän unta, epäterveellisempää ruokaa ja vähemmän liikuntaa, mikä voi johtaa ylipainoon ja lihavuuteen.
• Pitkäaikainen stressi vaikuttaa myös veren rasva-arvojen kohoamiseen, sillä stressihormonit adrenaliini ja noradrenaliini vaikuttavat aineenvaihduntaan. Myös insuliiniherkkyys vähenee, mikä voi lopulta aiheuttaa diabetesta.

Tutkimukset osoittavat, että stressiä on mahdollista oppia hallitsemaan ja että sillä voi olla merkittävä vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi ihmisillä, jotka harrastavat säännöllisesti liikuntaa, on fyysinen purkautumiskeino stressireaktiolle. Kun keho on aktiivinen, stressihormonit kuluvat, aivot saavat happea ja kehon onnellisuushormoni, endorfiini, vapautuu.
Lähde: Ruotsin sydän-keuhkosäätiö