Stressi ja diabetes
Historian näkökulmasta tarkastellessa stressireaktio on ollut välttämätön ihmisen selviytymiselle esimerkiksi petoeläimen hyökkäyksen yhteydessä. Nykyaikaisessa yhteiskunnassamme tällaiset hyökkäykset ovat harvinaisia. Huomattavasti yleisempää on pitkäaikainen stressi, joka voi vahingoittaa meitä ja kasvattaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Stressireaktioon liittyy hormonien, erityisesti adrenaliinin, noradrenaliinin ja kortisolin, lisääntynyt eritys. Se on hälytyssignaali – pulssi nousee, sydän lyö nopeammin ja voimakkaammin, verenpaine nousee, veri ohjautuu sisäelimistä lihaksiin. Maksa erittää sokeria vereen ja verensokeri nousee. Lihakset täyttyvät verellä, ja korkeampi verensokeritaso tekee meistä energisempiä. Reaktio oli tärkeä kymmenien tuhansien vuosien ajan, kun elimme metsästäjä-keräilijöinä savannilla, mutta nyt elämäntapamme ovat muuttuneet rajusti.
Stressi ja diabetes
Nykyään pitkäaikainen stressi, kuten myös krooninen stressi, ovat luultavasti yleisempiä. Ne voivat olla jatkuvaa huolta huonosta taloustilanteesta tai työttömäksi jäämisestä, tai työuupumusta liiasta työmäärästä tai työn yksitoikkoisuutta, josta emme nauti. Akuutti stressi ei aiheuta sairauksia, mutta pitkäaikainen stressi voi tehdä niin.
Stressihormonien vaikutus sydämen sykkeen, verenpaineen ja verensokerin kohoamiseen tarkoittaa, että ne ihmiset, joilla on heikentynyt sokerin aineenvaihduntakyky, eli esidiabetes, voivat ylittää rajan ja sairastua tyypin 2 diabetekseen. Niillä, joilla on jo korkea verenpaine, on riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Diabeetikolle pitkittynyt stressireaktio tarkoittaa, että verensokerin hallinta vaikeutuu.
Tyypin 2 diabetes eri ammateissa
Lukuisat tieteelliset tutkimukset sekä kerätty data viittaavat stressin ja diabeteksen väliseen yhteyteen. Diabetologia-lehdessä vuonna 2019 julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa arvioitiin tyypin 2 diabeteksen esiintyvyyttä 30 yleisimmässä ammatissa 35-vuotiaasta alkaen.
Miehillä tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys oli suurin teollisuudessa ja kuljetusalalla. Naisilla tauti oli yleisin siivous- ja teollisuusammateissa.
Ammatit, jotka näyttävät vähentävän miesten riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, olivat yliopisto-opettajat, arkkitehdit ja rakennusinsinöörit. Naisista riski oli pienin fysioterapeuteilla, hammashoitajilla, kirjailijoilla ja taiteilijoilla. Tutkimuksen takana olevat tutkijat uskovat, että tarvitaan lisätutkimuksia työolojen vaikutuksesta tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen. Tutkijat ehdottavat myös, että työpaikoilla otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla autetaan riskiammateissa työskenteleviä työntekijöitä parantamaan terveyttään.
Linkki tutkimukseen.
Lähde: Diabetesportalen/Tord Ajanki