Julkaistu 4 tammikuuta 2018

Stressi on yksi riskitekijä erilaisille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle, jossa elimistön normaali puolustustila voi vahingoittaa terveyttä.

Stressi voi olla sekä hyvästä että vahingoittaa terveyttä. Stressi itsessään ei ole vaarallista – vaan sen aiheuttama kehon puolustustila, joka voi aiheuttaa ongelmia. Kun koemme stressiä, eritämme sekä sokeria että stressihormoneja, kuten adrenaliinia, noradrenaliinia ja kortisolia verenkiertoon. Diabeetikko on erityisen herkkä pitkäaikaisen stressin vaikutuksille niin veren sokeriin, verenpaineeseen kuin korkeaan kolesteroliin, mikä taas lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Terveellä pitkittynyt stressi taasen kasvattaa riskiä kakkostyypin diabetekseen.

Ei ole yksiselitteistä näyttöä siitä, miten stressi vaikuttaa verensokeriin, mutta sillä voi olla välitön vaikutus verensokeriin. Jokainen meistä reagoi eri tavalla stressiin. Joillakin verensokeri nousee, kun taas toisilla verensokeri laskee. Mikäli kehossasi ei ole tarpeeksi insuliinia, verensokerisi nousee stressihormonien vaikutuksesta. Kun me stressaannumme, saatamme jäädä tähän ylikuormittuneeseen tilaan, joka todennäköisesti vaikuttaa verensokeriin. Stressi on liitetty verensokerin heilahteluihin, lihavuuteen, tulehduksiin, ruoansulatuskanavan häiriöihin ja psyykkisiin sairauksiin.

 

Tarkista nämä:

- Kuinka verensokeriarvosi reagoivat stressiin, nousevatko vai laskevatko ne, vai eikö vaikuta niihin mitenkään?

- Oletko muuttanut ruokailu- tai liikuntatottumuksia, kun olet stressaantunut?

- Miksi koet stressiä? Millaisia tekijät saavat sinut stressaantuneeksi, mihin voit vaikuttaa ja mihin et.

- Vaikuttaako stressi nukkumiseesi?

Neuvoja stressitilanteisiin:

- Älä vaadi itseltäsi liikaa, delegoi tehtäviä, pyydä tarvittaessa apua ja vähennä tarpeettomia ja liian vaativaa toimintaa.

- Fyysinen aktiivisuus usein vähentää stressiä ja kehon stressireaktiota.

- Varmista itsellesi aikaa liikuntaan ja rentoutumiseen.

- Kokeile rentouttavia harjoituksia esimerkiksi joogaa, meditaatiota, syvää hengitystä, musiikin kuuntelua, seurustelua ihmisten kanssa, joiden kanssa viihdyt.

- Tarkista verensokerisi hieman tavallista useammin.

-  Listaa, mitä sinun tulisi syödä päivän aikana.

- Vältä kahvia, teetä ja hedelmiä iltaisin. Käy lyhyellä kävelyllä ennen nukkumaanmenoa ja / tai tee jotain, mikä saa kierroksesi laskemaan. Vältä tietokonetta ja televisiota.

Liian vähäiset yöunet lisäävät myös diabeteksen riskiä.  Diabeetikon on tärkeää varmistaa riittävät yöunet. Huonot yöunet vaikeuttavat verensokerin hallintaa ja lisäävät ylipainon, masennuksen, sydäninfarktin ja onnettomuuksien riskiä. 

 

Lähde: diabetes.se, Storstockholms Diabetesförening