Julkaistu 12 joulukuuta 2017

Kahden vuosikymmenen ajan kestänyt saksalaisten ykköstyypin diabeetikkojen seuranta osoitti, että diabeteskomplikaatioita, joihin liittyy ennenaikaisen kuoleman riski, ovat sydän- ja verisuonitaudit sekä vaikea munuaissairaus. Muut liitännäissairaudet, kuten silmä- ja hermovauriot olivat myös tavallisia, mutta eivät yhtä vaarallisia.

Vielä sata vuotta sitten ykköstyypin diabetes oli yhtä kuin kuolemantuomio, mutta kiitos insuliinin keksimisen vuonna 1921, diabetes muuttui tappavasta hoidettavaksi. Insuliini on vähitellen nostanut diabeetikon keskimääräistä elinajanodotetta, vaikka saksalaisen tutkimuksen mukaan 1 tyypin diabetesta sairastavien aikuisten kuolleisuus on edelleen korkeampi terveisiin aikuisiin verrattuna. Tutkimukseen (Jenan St. Vincent Trial) osallistuneita seurattiin keskimäärin 23 vuotta, vuoteen 2016 saakka tai niin kauan kuin he elivät. Päätavoitteena oli verrata edesmenneiden ja vielä elossa olevien tietoja ja löytää tunnusomaisia piirteitä ryhmien väliltä. Tutkimuksessa seurattiin vain 103 henkilöä, joten tutkimuksen vahvuus on pitkässä seuranta-ajassa.


Koska diagnoosi on saatu?
Merkittävimpiä eroavaisuuksia olivat sairauden kesto ja sen vakavuusaste diagnoosivaiheessa. Tutkimukseen osallistuneet olivat sairastaneet diabetesta keskimäärin yli 36 vuoden ajan, ja kartoituksessa todettiin, että 20 vuoden jälkeen 95,5 prosenttia miehistä ja 97,3 prosenttia naisista oli edelleen elossa. Kun 40 vuoden jälkeen elossa oli 68,1 prosenttia miehistä ja 67,1 prosenttia naisista ja 60 vuoden jälkeen 36,6 prosenttia miehistä ja 26,9 prosenttia naisista. Seurannan aikana runsas kolmannes osallistujista menehtyi.

Tavanomaisin kuolinsyy sydän- ja verisuonitaudit
Tutkijat tarkastelivat myös diabeteksen liitännäissairauksia ja niiden vaikutuksia. Tavanomaisin kuolinsyy oli sydän- ja verisuonitaudit, ja ne osoittautuivat syyksi lähes joka toisessa tapauksessa. Vielä elossa oleviin vertaillessa huomattiin, että heillä oli ollut viimeisen vuoden aikana parempi verensokerikontrolli. Diabeettinen munuaisvaurio, sen vakavuudesta riippuen, osoitti myös vahvaa yhteyttä kuolemiin. Vielä elossa olevista 57,7 prosentilla löytyi munuaisvaurioita, kun taas edesmenneistä 87 prosentilla. Tutkimuksen mukaan munuaisvaurioista kärsivillä on lähes nelinkertainen riski kuolla, verrattuna niihin, joilla ei ollut diabeettista munuaissairautta.

3,5 vuodesta 68,5 vuoteen
Tutkijat huomauttavat, että heidän tulostensa perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä yksittäisistä tyypin 1 diabeetikoista. Tutkimuksessa osallistuneet olivat sairastaneet diabetesta keskimäärin 35 vuotta, 3,5 vuodesta 68,5 vuoteen. Tärkeintä on, että sairaus diagnosoidaan, sillä näin verensokerin hallinta kuten myös komplikaatioiden hoito on tehokkaampaa. Tutkijat uskovat, että tänä päivänä ykköstyypin diabetekseen sairastuvilla lapsilla, on yhtä hyvät edellytykset elää pitkään kuin muulla väestölläkin.



Lähde: Diabetesportalen