Rokote virusta vastaan voi toivottavasti suojata myös 1 tyypin diabetekselta

Arvioiden mukaan 50 000 ruotsalaista sairastaa tyypin 1 diabetesta, jota kutsutaan myös nuoruusiän diabetekseksi. Sairauden puhkeamisen syitä ei tunneta tarkasti. Tietyt geneettiset tekijät liittyvät sairauden syntyyn, mutta myös ympäristötekijät mahdollistavat taudin kehittymisen. Merkittävin ympäristötekijä on tietyntyyppisten, ja hyvin yleisten, enterovirusten aiheuttamat infektiot. Kyseinen alaryhmä on nimeltään Coxsackie B, ja nämä virukset koostuvat kuudesta kannasta, jotka aiheuttavat muun muassa flunssaa. CVB-virukset voivat myös aiheuttaa vakavampia infektioita, kuten sydänlihastulehduksen ja aivokalvontulehduksen.

Tutkimushypoteesin mukaan CVB-virusten aiheuttamilla infektioilla on osuus tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. Infektiolle on tunnusomaista laukaista elimistössä autoimmuunihyökkäys, joka kohdistuu haiman insuliinia tuottaviin beetasoluihin. Epidemiologiset tutkimukset, joissa on seurattu useiden vuosien ajan lapsia, joilla on geneettinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen, viittaavat siihen, että CVB-infektiot voivat olla diabetesta aiheuttava tekijä. On myös ruumiinavauslöydöksiä, jotka viittaavat siihen, että CVB-virukset voivat vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Yhteyttä ei kuitenkaan ole vielä varmasti todistettu, mutta nämä teoriat ovat vakiintuneita diabetestutkijoiden keskuudessa.

Karoliinisen Instituutin tutkijat ovat yhdessä Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kollegojen kanssa kehittäneet rokotteen, joka suojaa kaikilta kuudelta tunnetulta CVB-kannalta. Rokote testattiin eläinkokeissa, ja sen osoitettiin suojaavan CVB-viruksen saaneita hiiriä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseltä.

Tutkijat ovat sittemmin testanneet rokotetta myös reesusapinoilla, joiden immuunijärjestelmä on hyvin samanlainen kuin ihmisillä. Nämä tutkimukset viittaavat siihen, että rokote voisi suojata virukselta, sillä apinoilla rokote kehitti vasta-aineita CVB-viruksille.
– Tulokset puoltavat jatkoa kliiniselle ohjelmalle, jonka tarkoituksena on testata samanlainen kaupallinen rokote ihmisillä, sanoo Tampereen yliopiston professori Heikki Hyöty, joka on mukana kliinisissä tutkimuksissa. Kokeita suorittaa amerikkalainen lääkeyhtiö yhteistyössä suomalaisen bioteknologiayrityksen kanssa.

Tutkijoiden kirjoittaman artikkelin mukaan suunnitelmana on, että seuraavassa vaiheessa rokotetta voidaan antaa lapsille, joilla on geneettinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Jos pitkällä aikavälillä käy ilmi, ettei yksikään tai vain harvat rokotetuista lapsista sairastu tyypin 1 diabetekseen, niin tutkimushypoteesi CVB-viruksista merkittävänä ympäristötekijänä sairauden syntyyn voidaan vahvistaa.
– Toiveemme on, että rokote osoittautuu antavan suojaa tyypin 1 diabetesta vastaan ja että sitä siinä tapauksessa olisi mahdollista antaa lapsille. Olisi hienoa, jos siten saisimme estettyä niiltä osin diabeteksen puhkeamisen, kun ajattelemme sen olevan Coxsackie-viruksen aiheuttamaa. Vaikka sen arvioiminen onkin haastavaa, kuinka moneen diabetespotilaaseen se vaikuttaisi. Samalla rokote tarjoaisi suojaa sydänlihastulehdukselta, jolla voi olla vakavia seurauksia sekä lapsille että aikuisille, ja suojaisi flunssilta, jotka aiheuttavat paljon poissaoloja koulu- ja työelämässä, kertoo Malin Flodström-Tullberg, tyypin 1 diabeteksen professori Karoliinisen instituutin lääketieteelliseltä laitokselta Huddingesta.

Tutkimusta rahoittavat Business Finland, Suomen Akatemia, ruotsalainen Barndiabetesfonden ja strateginen diabetestutkimusohjelma, SRP Diabetes, Karoliinisesta Instituutista. Amerikkalainen lääkeyhtiö, Provention Bio, suorittaa kokeita ja Malin Flodström-Tullberg toimii yrityksen tieteellisenä neuvonantajana. Rokotteen patentti on lisensoitu suomalaiselta Vactech Oy:ltä, jonka perustajiin kuuluu muun muassa Tampereen yliopiston professori Heikki Hyöty, joka on ollut mukana tässä tutkimuksessa.

Julkaisut: ”A hexavalent Coxsackievirus B vaccine is highly immunogenic and has a strong protective capacity in mice and non-human primates”, V. M. Stone, M. M. Hankaniemi, O. H. Laitinen, A. B. Sioofy-Khojine, A. Lin, I. Diaz Lozano, M. A. Mazur, V. Marjomäki, K. Loré, H. Hyöty, V. P. Hytönen, M. Flodström-Tullberg, Science Advances, online 6.5.2020.

Lähde: Karoliinisen Instituutin lehdistötiedote