Rokote diabetesta vastaan?

Oslon yliopistollisen sairaalan tutkijat testaavat parhaillaan hyvin erikoista hypoteesia. He epäilevät, että tyypin 1 diabeteksen aiheuttaa virus, aivan kuten polion, HIV:n, influenssan tai koronan. Jos tämä pitää paikkansa, diabetesta voi olla mahdollista ehkäistä yksinkertaisella rokotteella.

Tutkijat ovat jo pitkään epäilleet, että viruksilla on merkitystä tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. Niin sanotut CVB-virukset ovat todennäköisesti syyllisiä.

Professori Knut Dahl-Jørgensen johtaa kansainvälistä tutkimusryhmää, joka lähestyy nyt läpimurtoa. He ovat nyt onnistuneet havaitsemaan tämän viruksen haimassa, jossa elimistö tuottaa insuliinia. Alustavat tulokset osoittavat, että CVB-virus tuhoaa hitaasti insuliinia tuottavia soluja.

CVB-virus on enterovirustyyppi, jota esiintyy usein hengitysteissä ja suolistossa, mutta jota ei yleensä pitäisi esiintyä haimassa.

Onko virus syynä?
Tutkijoiden kannalta on nyt äärimmäisen tärkeää selvittää, laukaiseeko tai aiheuttaako virusinfektio diabeteksen vai voiko diabeteksen ja virusinfektion samanaikaiseen esiintymiseen olla muita syitä.
Paras tapa osoittaa syy-yhteys on tietenkin hoitaa virusinfektiota ja tutkia, voidaanko näin ehkäistä tai hidastaa diabetesta.

Tutkijat testaavat nyt hoitoa lapsilla, joilla on juuri diagnosoitu vakava sairaus. Jos tablettilääkitys voi estää tai hidastaa diabeteksen kehittymistä, se tarkoittaa myös sitä, että tautia voidaan ehkäistä. Rokote CVB-virusta vastaan voi ehkäistä diabetesta aiheuttavaa infektiota samalla tavalla kuin HPV-rokote suojaa nykyisin kohdunkaulan syöpää aiheuttavalta infektiolta.

Useita autoimmuunisairauksia
Jännittävää on, että sama tutkimusryhmä on löytänyt yhteyksiä CVB-viruksen ja muiden autoimmuunisairauksien välillä. Ehkä tuloksia voidaan käyttää myös niveltulehduksen tai multippeliskleroosin (MS) kaltaisten sairauksien ennaltaehkäisyssä. Hypoteesi on, että virus aiheuttaa "hitaan virusinfektion", heikon ja kroonisen infektion. Sen sijaan, että immuunijärjestelmä reagoisi tavanomaisilla infektio-oireilla, se hyökkää solujen kimppuun saadakseen viruksen. Pitkällä aikavälillä se vahingoittaa ja tappaa myös insuliinia tuottavia soluja.

Sekä perinnöllisyys että ympäristö
Geeneillä on tärkeä rooli diabeteksen kehittymisessä, ja tutkijat ovat tunnistaneet yli 90 geneettistä tekijää, jotka altistavat tyypin 1 diabetekselle. Perinnöllisyys ei kuitenkaan yksinään selitä sitä, miksi diabetesta sairastavien määrä on kaksinkertaistunut Norjassa muutamassa vuosikymmenessä; muut tutkimukset ovat osoittaneet, että diabeteksen vähäisen esiintyvyyden alueilta muualle maahan muuttavat ihmiset lisäävät diabeteksen sairastumisriskiä. Siksi myös ympäristöllä on oltava tärkeä rooli. Tutkijat ovat aiemmin tutkineet ympäristötekijöitä, kuten muovimolekyylejä, lehmänmaitoa tai lihan sisältämiä nitrosamiineja (jotka ovat myös syöpää aiheuttavia). Mutta entä jos selitys piilee niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin virusinfektiossa?

Lähde: diabeteswellness.no