Reipas liikkuminen ja istumisen vähentäminen pienentävät ikääntyneiden diabetesriskiä
Reipas liikkuminen ja paikallaanolon vähentäminen parantavat ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaa ja vähentävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, vastikään julkaistu tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella on tärkeää kannustaa myös ikääntyneitä välttämään paikallaanoloa ja lisäämään reipasta liikkumista sokeriaineenvaihdunnan tehostamiseksi.
Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan toteuttamaan Oulu1945-väestötutkimukseen osallistui yhteensä 660 vuonna 1945 syntynyttä oululaista vuosina 2013–2015. Tutkittavat olivat tuolloin 67–69-vuotiaita.
Tutkittavien liikkumista ja paikallaanoloa seurattiin ranteessa pidettävällä aktiivisuusmittarilla kahden viikon ajan ja sokeriaineenvaihduntaa tutkittiin verinäytteestä tehdyllä sokerirasituskokeella. Reippaan liikkumisen ja paikallaanolon määrän perusteella tutkittavat jaettiin neljään liikkujatyyppiin: sohvaperunat, puuhastelijat, liikkuvat istujat ja aktiiviset.
Aktiivisilla ikääntyneillä esiintyi vähemmän tyypin 2 diabetesta ja esidiabetesta kuin sohvaperunoiksi luokitelluilla ikääntyneillä, joista joka toisella havaittiin sokeriaineenvaihdunnan häiriö. Aktiivisten verensokeri- ja insuliinipitoisuudet olivat matalammat koko sokerirasituskokeen ajan verrattuna vähemmän liikkuviin. Aktiivisten ikääntyneiden sokerinsieto ja haiman tuottaman insuliinin vaikutus lihaksissa oli parempi kuin sohvaperunoiksi luokitelluilla ikääntyneillä, mitkä ovat selkeitä merkkejä alentuneesta diabeteksen riskistä.
– Aiemmat kyselytutkimukset ovat esittäneet, että ikääntyneiden liikunnan harrastaminen on yhteydessä sokeriaineenvaihduntaan, mutta aktiivisuusmittaria on käytetty ikääntyneiden tutkimuksissa todella vähän. Tässä tutkimuksessa pystyimme erottelemaan aktiivisuusmittarilla mitatun reippaan liikkumisen ja istumisen sekä luokittelemaan tutkittavat näiden perusteella erilaisiksi liikkujatyypeiksi. Analysoimme liikkujatyypin yhteyttä sokeriaineenvaihduntaan, mikä on näkökulmana uusi. Liikkujatyypin hyödyntäminen auttaa meitä ymmärtämään, että sokeriaineenvaihdunnan kannalta pelkkä liikunnan harrastaminen ei riitä, vaan aktiivisuutta ja pientä puuhastelua tulisi olla pitkin päivää, tutkija Miia Länsitie kommentoi.
Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden riski lisääntyy voimakkaasti ikääntyessä, minkä vuoksi on tärkeää löytää keinoja ikääntyneiden diabeteksen ennaltaehkäisyyn. Tämän tutkimuksen perusteella fyysisesti aktiivinen elämäntapa, eli reipas liikkeellä oleminen ja istumisen rajoittaminen, edistävät myös ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaa ja voivat olla merkittävässä roolissa diabeteksen ehkäisyssä myöhemmällä iällä.
– Mikäli ikääntyneellä on pitkäaikaissairauksia tai toimintakyvyn rajoitteita ja liikuntasuositukset tuntuvat mahdottomilta saavuttaa, niin arjessa kannattaa vähentää istumista ja lisätä puuhastelua sokeriaineenvaihdunnan tehostamiseksi, Länsitie tiivistää.
Tutkimusjulkaisu: Länsitie Miia, Niemelä Maisa, Kangas Maarit, Venojärvi Mika, Härkönen Pirjo, Keinänen‐Kiukaanniemi Sirkka, Korpelainen Raija (2021), Physical activity profiles and glucose metabolism – a population based cross‐sectional study in older adults. Translational Sports Medicine. First published: 14 February 2021. DOI:10.1002/tsm2.237
Lähde: Oulun yliopisto
Viimeisimmät uutiset
