Julkaistu 4 joulukuuta 2019

Kolmasosa väestöstämme reagoi herkemmin melatoniiniin ja heillä on siksi suurempi riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Miksi näin on? Kysymys, johon Claire Lyons pyrkii vastaamaan. Lue lisää hänestä ja hänen tutkimuksestaan.

Biologinen kellomme säätelee päivittäistä rytmiämme ja päivittäistä toimintaamme. Joskus rytmi voi häiriintyä vuorotyön, aikaerorasituksen tai omien geeniemme takia.

Melatoniini on hormoni, jota kehomme tuottaa, kun on pimeää ja melatoniin myös kertoo keholle, milloin meidän tulisi nukkua. Mutta 30 prosentilla väestöstä on geneettinen poikkeavuus, joka johtaa liialliseen melatoniinin tuotantoon, ja tämä taas kohottaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Mistä tämä johtuu, siitä Claire Lyons on päättänyt ottaa selvää.

”Tein havainnon, että hiiri, joka ei kykene tuottamaan melatoniinia, ei myöskään reagoi normaalisti korkeaan verensokeripitoisuuteen. Normaalisti, kun veren sokeripitoisuus on korkea, haima tuottaa insuliinia kehon soluille hyödyntääkseen sokerin energiana. Sen pitäisi myös pysäyttää glukagonin tuotanto, jonka tehtävänä on myötävaikuttaa glukoosin (sokerin) tuotantoon. Mallissani haiman solut eivät kuitenkaan pysäytä glukagonin tuotantoa, kun verensokeritasot ovat korkealla, vaan aiheuttavat glukagonin tuotannon kiihtymisen. Tämän tuloksena veressä on enemmän glukoosia kuin se tarvitsee, ja vasteena tähän haiman on tuotettava vielä enemmän insuliinia. Tämä liian korkea glukoosi- ja insuliinitaso voi olla haitallista ja johtaa lopulta diabetekseen. Tämä osoittaa sen, että tarvitsemme normaalin melatoniinin tuotannon, jotta verensokeritasomme eivät ole haitallisia kehollemme ja edistävät normaalia aineenvaihduntaamme.”

 

Pääosassa alfa-solut


Löytö on tullut Claire Lyonsilta, ja se esiteltiin EASD:n diabeteskonferenssissa Barcelonassa.
”Nautin, kun saan puhua työstäni ja saan palautetta muilta tutkijoilta. Se tarjoaa usein uutta ja arvokasta tietoa, joka inspiroi uusiin kokeiluihin. EASD:llä on niin paljon mielenkiintoisia puhujia ja istuntoja, mutta henkilökohtaisesti odotan innolla niitä, jotka käsittelevät työni painopistettä – alfa-soluja. Useimmiten beeta-solut ovat keskipisteessä diabeteksen suhteen, mutta tänä vuonna pääosassa ovat "Alfa-solut ja glukagoni, aineenvaihdunnan tuntemattomat toimijat", kuten yksi istunnoista kutsui niitä!
Se oli toinen kerta, kun Claire Lyons vieraili EASD:n diabeteskonferenssissa.
”Mielestäni on tärkeää käydä joka vuosi, jos mahdollista. Osallistujia on 14 000 yli sadasta maasta ja aiheet kattavat kaikki diabeteksen näkökulmat. Se on loistava tilaisuus nähdä, mitä diabeteksen tutkimuksessa tapahtuu ympäri maailmaa.”

Ruotsi järjestää viidennen kerran yhden maailman suurimmista diabeteskongresseista (EASD) vuonna 2021. Tukholman tapahtumaan osallistuu noin 15 000 diabetestutkijaa.

 

Lähde: Diabetesportaali, Sara Liedholm