Lisää elinvuosia 2 tyypin diabeetikoille liikkumalla enemmän

Ne henkilöt, joilla on pitkäaikaissairauksia, kuten 2 tyypin diabetes, voivat tutkimuksen mukaan pidentää elinajanodotettaan liikunnalla.  
Tutkimuksen uskotaan olevan ensimmäinen laatuaan, jossa tutkitaan kahden tai useamman pitkäaikaissairauden, erityisesti tyypin 2-diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, kuten infarktin, sydämen vajaatoiminnan, angina pectoriksen ja ääreisverenkierron häiriöitä yhdistettynä masennukseen.  Leicesterin yliopiston tutkijoiden julkaisemassa raportissa  The Journal of Internal Medicine -julkaisussa todettiin, että liikunta lisää useista terveysongelmista kärsivien elinajanodotetta – vaikka siitä ei olisi samaa hyötyä masennuksesta kärsiville. Useista terveysongelmista kärsivillä esiintyy enemmän masennusta ja vaikka tämä yhteys on hyvin tiedossa, se usein jätetään huomiotta, koska yksittäisille sairauksille asetetaan korkeampi prioriteetti.

Tutkimusryhmä tarkasteli Englannin Biopankin lukuja koskien n. 500 000 osallistujaa vuosien 2006 ja 2010 välillä. Tutkijat huomasivat, että niillä tutkimukseen osallistuneilla, joilla oli sekä diabetes, sydän- ja verisuonisairaus että masennus, oli suurin muutos elinajanodotteessa, 9,1 vuotta lyhyempi kuin keskimäärin 45 vuoden iässä ja 7,7 vuotta lyhyempi 65 vuoden isässä, verrattuna henkilöihin, joilla ei näitä sairauksia ollut. 
Mutta tutkijaryhmä huomasi myös, että fyysisesti aktiivisilla 45-vuotiailla, jotka suorittivat suositellut 150 minuuttia kohtuullista liikuntaa, tai 75 minuuttia liikuntaa viikossa kovalla intensiteetillä, todettiin molemmilla 2,3 vuotta pidempi elinajanodote kuin liikuntaa harjoittamattomilla tyypin 2-diabeetikoilla. Tai 2,3 vuotta pidempi elinajanodote sydän- ja verisuonitaudeissa; 2,2 tyypin 2-diabeteksessa ja sydän- ja verisuonitaudeissa; ja 1,6 ilman mitään sairautta.

Lisääntyneellä liikunnalla ei kuitenkaan ollut merkittävää vaikutusta niihin tutkimukseen osallistuneisiin, joilla oli masennus tai masennus yhdistettynä kardiometaboliseen tilaan. Tutkijat tekivät johtopäätöksen:
"Suositellun fyysisen aktiivisuuden saavuttaminen liittyi pidempään elinajanodotteeseen ihmisillä, joilla oli kardiometabolinen monisairaus, mutta ei masennuksesta kärsivillä."
– Vaikka elämäntapojen muuttaminen diabeteksesta ja sydän- ja verisuonitaudista kärsiville ei ole aina helppoa, voi kohtuullinen tai voimakas fyysinen aktiivisuus vapaa-ajalla  mahdollistaa hauskan, seurallisen ja edullisen terapian, joka vaikuttaa myönteisesti, sanoo tutkija, epidemiologian tohtori,  Yogini Chudasama.
"Masennus tai masennus yhdistettynä kardiometaboliseen monisairauteen tarvitsee lisää tutkimusta."
Tutkimuksen on rahoittanut NIHR Applied Research Collaboration (ARC) East Midlands.

– Kun otetaan huomioon monisairauksien mukanaan tuomat kasvavat haasteet, tutkimuksellamme on merkittäviä vaikutuksia kansanterveyteen sekä fyysisiä ja henkisiä sairauksia sairastavien henkilöiden tulevaan tutkimukseen,  sanoo professori Kamlesh Khunti, ARC East Midlandsin johtaja ja perusterveydenhuollon, diabeteksen ja verisuonisairauksien professori Leicesterin Yliopistossa ja monisairauksien tutkimuksessa National ARC
Lähde: drwf.org.uk

SVT Uutiset Ruotsissa tutki Hazda-kansan terveyttä selvittämällä oliko kyykyssä istuminen terveellisempää kuin istuminen koko päivän toimistotuolissa? Kyllä vain, totesivat tutkijat verratessaan Hadza-kansan tapaa länsimaiseen arkeen.   

Kun amerikkalaiset tutkijat Herman Pontzer ja Brian Woods aloittivat tutkimuksen Tansaniassa Hadza-kansan parissa, joka elää tavalla, jota voi verrata metsästäjä- ja keräilijäkansan elämäntapaan, tarkoituksena oli selvittää oliko elämäntapa salaisuus, joka piti heidät niin terveinä.

Hadza-kansa kärsii vain harvoin tyypin 2 diabeteksesta ja sydän- ja verisuonitaudeista ja heidän painonsa pysyy ennallaan koko elämän ajan. He ovat myös usein hyvässä fyysisessä kunnossa vielä 60 ikävuoden jälkeen. Tutkijat ovat mitanneet, kuinka paljon heimon jäsenet liikkuvat päivittäin ja tutkineet heidän energiankulutustaan, ruokavaliotaan ja kaikkia tapojaan terveystekijöitä etsiessään.

Yksi odottamattomista tutkimusalueista oli Hadza-kansan tapa istua; kyykyssä, maassa tai ei ollenkaan. Niin meidänkin tulisi tehdä, toteaa Brian Woods, Kalifornian Yliopistosta. Hän uskoo, että Hadzojen arjen aktiivisuus, on avain heidän hyvään terveyteensä.
– He liikkuvat monipuolisemmin, ovat aktiivisia koko päivän ajan, sen sijaan että istuisivat tuolilla monta tuntia ja treenaisivat sen jälkeen rankasti salilla hetken aikaa, hän toteaa.   
 

Lähde: SVT Nyheter