Koronapandemia vaikuttaa myös diabeteksen hoitoon

Yliopiston Apteekin ja Novo Nordiskin toteuttamassa Diabetes 2021 -tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia suomalaisilla diabetespotilailla on sairauden hoidosta ja millaisia tarpeita siihen liittyy. Vastaajilta kysyttiin, kuinka diabeteksen omahoito, lääkehoito ja hoitopolku ovat toteutuneet.

Vastaajista joka kuudes (16 %) kertoi peruneensa diabetekseen liittyviä hoitokäyntejään ja joka viides (20 %) kertoi hoitopaikan peruneen hoitokäyntejä epidemian vuoksi. Yhteensä peruutukset koskivat yli neljännestä (28 %) vastaajista. Lähes yhtä monella (24 %) vastaajalla tapaamisia oli muutettu etäkäynneiksi.

Tyypin 1 tai tyypin 2 diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista, joten hoitokäyntien peruminen ja siirtäminen koskettaa merkittävää joukkoa ihmisiä. Diabetespotilaat ovat yksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmistä.

– Tutkimus vahvistaa käsitystämme siitä, että koronavirusepidemia voi heikentää diabetespotilaiden hoitoa ja kasvattaa tulevaisuuden hoitovelkaa. Diabeteksen hoidossa ammattilaisten tuella ja säännöllisellä seurannalla on erityisen suuri merkitys, vaikka hoidon toteutuksesta vastaa pääosin potilas itse. Hyvällä omahoidolla voidaan ehkäistä liitännäissairauksia ja parantaa elämänlaatua, mutta jos hoidon seuranta ja oikea-aikainen tehostaminen jäävät koronaviruksen vuoksi toteutumatta, seuraukset voivat olla kauaskantoiset, Novo Nordiskin lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen arvioi.

Hyvä omahoito vaatii toimivan hoitopolun

Tutkimus osoittaa, että monella potilaalla omahoito ei toteudu ohjeiden mukaisesti. Jopa 20 prosentilla potilaista vastaukset antavat viitteitä puutteellisesta omahoidosta tai muusta diabeteksen hoidon seurannasta. Esimerkiksi verensokerin seuranta ei kaikkien potilaiden kohdalla ollut optimaalista. Lisäksi erityisesti elintapahoito, kuten liikunta, uni ja painonhallinta, koettiin vaikeaksi.

Terveydenhuollosta saatavaa omahoidon ohjausta pidettiin tärkeänä, mutta saatuun tietoon ja tukeen ei oltu täysin tyytyväisiä (ka. 3,2/5,0). Yli puolet vastaajista (54 %) ilmoitti, että haluaisi enemmän diabetekseen liittyviä käyntejä, kontakteja ja neuvontaa lääkäreiden, hoitajien ja apteekkien kanssa.

– Diabetespotilaat haluaisivat saada lääkeneuvonnan lisäksi apteekista myös tietoa sairaudestaan. Toimivassa hoitopolussa potilas saa yhdenmukaisia viestejä kaikilta terveydenhuollon toimijoilta, sanoo Yliopiston Apteekin tutkimuspäällikkö Kari Linden.

Yliopiston Apteekin Diabetes 2021 -kyselytutkimuksen aineisto kerättiin tammikuussa 2021. Kyselyyn vastasi 245 suomalaista, joilla oli diagnosoitu diabetes ja jotka saivat siihen lääkehoitoa.

Lähde: STT