Kiinnitä enemmän huomiota diabeetikon käsiin

Diabetesta sairastavilla on muuta väestöä useammin komplikaatioita käsissä. Mattias Rydberg on Lundin yliopistossa esittelemässään väitöskirjassa kartoittanut diabeetikon kättä.
– Sekä diabeetikoilla että näitä potilaita kohtaavilla terveydenhuollon ammattilaisilla on suuri syy kiinnittää huomiota käden toimintaan", Mattias Rydberg sanoo.

Vasta kun käden toiminta pettää, huomaamme, kuinka paljon tarvitsemme
kättämme – monet meistä ovat kokeneet sen tunteen, kun heräämme ja huomaamme, että olemme nukkuneet käden päällä. Se ei reagoi, tuntuu kömpelöltä ja sattuu. Yhtäkkiä sormi juuttuu kämmeneen, jossa sen ei pitäisi olla! Monet diabetesta sairastavat kokevat juuri tuon tunteen koko ajan jokapäiväisessä elämässään, sanoo Mattias Rydberg, Skånen yliopistollisen sairaalan käsikirurgian erikoislääkäri, joka tekee nyt väitöskirjaa Lundin yliopistossa.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa diabeetikon käsiin
Mattias Rydberg on käyttänyt väitöskirjassaan Skånen alueen 1,1 miljoonan asukkaan tietoja, kansallista diabetesrekisteriä, käsikirurgian laaturekisteriä, kansallista potilasrekisteriä ja Malmön kohorttia "Malmö Kost Cancer".
Epidemiologiset tutkimukset osoittavat, että diabetesta sairastavilla ihmisillä on jopa 3–8 kertaa suurempi todennäköisyys saada tiettyjä käden komplikaatioita kuin väestöllä yleensä.

– Henkilöt, joiden verensokeri on epäsäännöllinen, ovat erityisen alttiita käden ongelmille. Vaikuttaa siltä, että taustalla on korkea verensokeri, jolloin verensokerimolekyylien jäännöstuotteet varastoituvat jänteisiin, hermoihin ja sidekudokseen. Tämä aiheuttaa hermojen turpoamista, jänteiden paksuuntumista ja nivelsiteiden jäykistymistä. Tämä vaikeuttaa hermojen ja jänteiden liukumista, mikä vaikuttaa toimintaan ja aiheuttaa kivuliasta lukkiutumista ja epämukavuutta, joka johtaa puutumiseen ja heikkouteen. 
Kaikki viisi tutkijoiden tarkastelemaa diagnoosia olivat yleisempiä tyypin 1 tai 2 diabetesta sairastavilla. Niihin kuuluvat hermopuristumat, kuten karpaalitunnelisyndrooma, kyynärhermon puristuma kyynärpäässä ja napsusormet. Yleisiä ovat myös sidekudossairaus Dupuytrenin kontraktuura (tunnetaan myös nimellä Viikinkitauti) ja nivelrikko peukalon tyvessä.

– Tutkimamme 15 vuoden aikana lähes 30 prosenttia kaikista tyypin 1 diabetesta sairastavista naisista oli hakeutunut hoitoon jonkin diagnoosin vuoksi, kun vastaava luku muussa väestössä oli noin viisi prosenttia. Havaitsimme, että 20–30 prosentilla niistä, joilla oli jokin näistä diagnooseista, oli tutkimusjakson aikana ilmennyt ylimääräinen käsikomplikaatio. Näyttää siis siltä, että diagnoosit kasautuvat diabeetikoilla.

Mattias Rydberg päätti tutkia diabeetikon kättä, koska hän ja hänen kollegansa Skånen yliopistollisen sairaalan käsikirurgian klinikalla huomasivat, että diabeetikot kärsivät muita useammin käden toiminnallisista ongelmista. Yksi tällainen ongelma oli napsusormi, joka joskus vaatii leikkausta. Eräässä tutkimuksessa hän osoitti, että jopa 22 prosenttia napsusormileikkaukseen joutuneista oli diabeetikkoja – paljon suurempi osuus kuin olimme aiemmin luulleet.  Leikattujen ja diabeetikkojen paraneminen kesti kauemmin kuin vertailuväestön, mutta 12 kuukauden kuluttua tuloksissa ei ollut eroa – tulokset olivat yhtä hyviä kuin niillä, joilla ei ollut diabetesta.

Lisää tietoa diabeetikon kädestä terveydenhuollossa
Samalla tavoin kuin diabeteksessa olisi kiinnitettävä huomiota siihen, onko käden toiminta heikentynyt, käsien ongelmat voivat olla diabeteksen merkkejä. Mattias Rydberg haluaa nyt mennä pidemmälle ja selvittää, onko mahdollista rakentaa ennustemalli tyypin 2 diabetekselle. Ehkäpä käsien ongelmat voivat olla ensimmäinen merkki siitä, että henkilöllä on kohonnut riski sairastua diabetekseen myöhemmin elämässään, ja siten tauti voidaan havaita varhaisessa vaiheessa?

– On myös tärkeää, että diabetesta sairastavia potilaita tapaavat terveydenhuollon ammattilaiset kysyvät käsien toiminnasta ja että sitä ei unohdeta, varsinkin kun tehokasta hoitoa on saatavilla. On olemassa klinikoita, jotka keskittyvät diabeetikoiden jalkaongelmiin. Ehkä meidän pitäisi miettiä, tarvitsemmeko samanlaista klinikkaa, joka keskittyy käsiin", Mattias Rydberg sanoo. 
 – Monet tutkimuskysymykset, joilla on suuri merkitys diabetesta sairastaville, ovat edelleen vailla vastausta, ja käsien ongelmat ovat diabeetikoilla yleisiä – mikä usein unohdetaan, kun puhutaan sairauden komplikaatioista. "Tiedon on oltava kaikkien diabeetikoita kohtaavien saatavilla hoitotasosta riippumatta, sillä oireita ja toiminnallisia vaikutuksia voidaan parantaa saatavilla olevilla hoidoilla", korostaa Kööpenhaminan yliopiston käsikirurgian professori Lars B. Dahlin. Dahlin, käsikirurgian professori ja pääohjaaja.

Väitöskirja
Mattias Rydberg puolustaa väitöskirjaansa Lundin yliopistossa 2. kesäkuuta 2023 väitöskirjalla "The Diabetic Hand. Epidemiology and pathophysiology of diabetic hand problems based on data from local and national registries in Sweden".

Lyhyesti väitöskirjan tuloksista

• Kaikki viisi tutkittua diagnoosia (karpaalitunnelisyndrooma, kyynärpään kyynärkanavan puristus, napsusormi, peukalon tyvinivelen vajaatoiminta, Dupuytrenin kontraktuura) olivat yleisempiä henkilöillä, joilla oli sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetes.
• Diabetesta sairastavilla henkilöillä oli kaksi kertaa suurempi todennäköisyys sairastua hermosolmukesyndroomaan ja Dupuytrenin tautiin. Suuri alkoholinkäyttö lisää Dupuytrenin taudin riskiä.
• Korkea pitkäaikainen verensokeri lisää merkittävästi liipaisinsormen riskiä.
• Diabetesta sairastavilla, joille on tehty napsusormileikkaus, kestää kauemmin parantua, mutta 12 kuukauden kuluttua heidän tilansa oli yhtä hyvä kuin leikkauksen läpikäyneillä, joilla ei ole diabetesdiagnoosia.

Lähde: Lundin yliopisto