Jo hieman kohonnut verensokeri lisää sydänsairauden riskiä
Tyypin 2 diabeteksen diagnoosiin vaadittavaa verensokerin rajaa laskettiin 1990-luvun lopussa. Syynä tähän oli, että hoitoa alettiin antaa liian myöhäisessä vaiheessa ja monilla ilmeni komplikaatioita jo ennen diagnoosin saamista.
Nyt norjalainen tutkimus on paljastanut, että sydän- ja verisuonisairauksien riski nousee jo maltillisesti kohonneen verensokerin myötä, ja raja-arvo on diabetesdiagnoosin rajaa matalampi.
Norjalainen tutkimus oli erittäin laaja. Potilasrekisteristä suljettiin pois diabetesdiagnoosin saaneet sekä sydänkohtauksen tai infarktin saaneet. Kaikkiaan jäljelle jäi 159 731 aikuista.
Tämän jälkeen osallistujat jaettiin ryhmiin satunnaisesti mitattujen verensokeriarvojen perusteella. Kokeita ei otettu aikataulutetusti vaan mahdollisuuksien mukaan hoitokäyntien yhteydessä.
Normaalin verensokerin määriteltiin olevan alle 7,8 mmol/l, hieman kohonneen verensokerin 7,8–11,0 mmol/l, ja liian korkeaksi määriteltiin kaikki yli 11,0 mmol/l:n.
Hiljainen prosessi
Tutkimuksen taustalla on hyvin tunnettu tosiasia: tyypin 2 diabeteksen taustalla on usein hidas prosessi. Se on voinut olla käynnissä jo useita vuosia, ennen kuin sairaus puhkeaa. Eteneminen on myös ”hiljaista”, sillä diabeteksen kehittyessä sitä ei aisti millään lailla.
Tyypin 2 diabeteksen tiedetään myös merkittävästi lisäävän sydän- ja verisuonisairauksien sekä infarktin riskiä.
Tutkijoiden kysymys kuului: millaisia riskit ovat ennen diagnoosin saamista?
Tulokset tuovat huonoja uutisia niille, joilla on ammattilaisten esidiabetekseksi kutsuma tila, eli tyypin 2 diabetesta edeltävä jokseenkin kohonnut verensokeri.
Osallistujia seurattiin 12,7 vuoden ajan, ja tutkimuksesta poistettiin sydänkohtauksen tai infarktin saaneet sekä menehtyneet.
Tutkijat tallensivat riskit ja tarkastivat ne iän, kolesteroliarvon, verenpaineen, painon, tupakoinnin, koulutustason ja siviilisäädyn mukaan.
Normaaliin verensokeriin (7,8 mmol/l tai alle) verrattuna raja-arvolaisilla (7,8–11,0 mmol/l) oli korkeampi sairastumisriski. Sekä sydänsairauksien että infarktien osalta riski oli 29 prosenttia korkeampi.
Riski oli vielä korkeampi niillä, joiden verensokeri oli korkea (yli 11,0 mmol/l).
Seulonta tärkeää
Kun tutkijat ottivat huomioon osallistujan sukupuolen, huomattiin, että alle 65-vuotiaiden naisten riski oli hieman korkeampi.
”Tämä tutkimus osoittaa, että sydän- ja verisuonisairauksien (sekä infarktin) riski alkaa jo ennen diabeteksen diagnoosirajan ylittymistä ja että verensokerin seuranta on tärkeää myös niillä, joilla diabetesta ei epäillä”, norjalaiset tutkijat tiivistävät.
Ehdotus uusista suosituksista
Samanaikaisesti yhdysvaltalainen U.S. Preventive Services Task Force on tehnyt ehdotuksen uusista suosituksista. Kyseessä on riippumaton asiantuntijapaneeli, joka tarkastelee tieteellisiä tutkimustuloksia ja suosittelee tehokkaita ennakoivia menetelmiä perusterveydenhoitoon.
”Aikainen diabeteksen ja esidiabeteksen seulonta” -nimellä kulkeva ehdotus suosittelee, että kaikki ylipainoiset ja lihavat 35–70-vuotiaat seulotaan esidiabeteksen ja tyypin 2 diabeteksen varalta joka kolmas vuosi.
Linkki norjalaiseen tutkimukseen BMJ Open Diabetes -lehdessä
Casual blood glucose and subsequent cardiovascular disease and all-cause mortality
https://drc.bmj.com/content/9/1/e001928
Linkki uuteen yhdysvaltalaiseen suositusehdotukseen
Task Force Issues Draft Recommendation Statement on Screening for Prediabetes and Type 2 Diabetes
https://uspreventiveservicestaskforce.org/
Lähde: Diabetesportalen / Tord Ajanki