Imetyksellä on monia terveyshyötyjä

Mitä aikaisemmin vauvat aloittavat kiinteiden ruokien maistelun, sitä aikaisemmin he syövät enemmän ruokaa ja imetys loppuu.
Rintamaito vähentää riskiä, että lapsi sairastuu myöhemmin sydän- ja verisuonitauteihin, liikalihavuuteen ja diabetekseen. Imettävillä naisilla on pienempi riski sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, munasarjasyöpään, rintasyöpään ja tyypin 2 diabetekseen.

Mitä aikaisemmin vauvat aloittavat kiinteiden ruokien maistelun, sitä aikaisemmin he syövät enemmän ruokaa ja imetys loppuu. Tämä käy ilmi Uppsalan yliopiston ja Sophiahemmetin korkeakoulun uudesta tutkimuksesta, johon osallistui 1 251 vauvan äitiä eri puolilta Ruotsia. Lähes puolet vauvoista sai maistiaisia neljän kuukauden iässä.
 – Ei ole olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että kiinteiden ruokien maistelun aloittamisesta varhain olisi hyötyä vauvalle tai äidille. Tiedämme kuitenkin, että imetyksestä on monia terveyshyötyjä sekä vauvalle että äidille. Imetys esimerkiksi suojaa vauvaa infektioilta, ja sekä äidin että vauvan riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin pienenee, sanoo Eva-Lotta Funkquist, Uppsalan yliopiston lehtori, kätilö ja yksi tutkijoista.

Äidinmaito suojaa vauvaa
Vuodesta 2011 lähtien Ruotsin Elintarvikevirasto on neuvonut vanhempia, että he voivat antaa vauvoille pieniä maistiaisia neljän kuukauden iästä alkaen. Maailman terveysjärjestö (WHO) puolestaan suosittelee, että täysimetystä jatketaan vain kuuden kuukauden ajan ja osittaista imetystä vähintään kahden vuoden ajan tai pidempään. Suositukset koskevat kaikkia maailman maita, myös Ruotsia, ja yksi syy tähän on se, että tieteellisesti on osoitettu, että imetyksellä on suuri myönteinen vaikutus sekä naisten että lasten terveyteen. Rintamaito sisältää aineita, jotka suojaavat vauvaa infektioilta, kuten keuhkokuumeelta ja virtsatietulehduksilta, imetyksen aikana. Rintamaito vähentää myös sydän- ja verisuonitautien, lihavuuden ja diabeteksen riskiä myöhemmällä iällä. Imettävillä naisilla on pienempi riski sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, munasarjasyöpään, rintasyöpään ja tyypin 2 diabetekseen.

Uppsalan yliopiston ja Sophiahemmetin korkeakoulun tutkijoiden uudessa tutkimuksessa, joka julkaistiin International Breastfeeding Journal -lehdessä, oli mukana 1 251 vauvaa ja heidän äitiään eri puolilta Ruotsia. Kun äidit vastasivat kyselylomakkeiden avulla kysymyksiin vauvan ruokailusta ensimmäisen vuoden aikana, havaittiin että puolet kaikista tutkimukseen osallistuneista vauvoista, 48 prosenttia, sai maistiaisia jo neljän kuukauden iässä. Mitä aikaisemmin vauvat aloittivat maistiaiset, sitä aikaisemmin he söivät suurempia määriä kiinteää ruokaa. Tämä puolestaan johti imetyksen aikaisempaan lopettamiseen ja imetyksen keston lyhenemiseen.

Ristiriitaisia neuvoja
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lähes kaikki naiset haluavat imettää. WHO:n ja kansallisen elintarvikeviraston ristiriitaiset neuvot ja suositukset ilman näyttöä, kuten pienet maistiaiset, vaikeuttavat imetystä haluavien äitien mahdollisuuksia saada tukea imetykseen, ja vain 10 prosenttia ruotsalaisista äideistä täysimettää vauvojaan kuusi kuukautta.

Yhdistyneet kansakunnat (YK) toteaa, että imetys varmistaa, että lapsi voidaan turvallisesti ruokkia sodan tai hätätilanteiden, kuten energiahuoltohäiriöiden tai vauvanruokapulan, aikana. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että länsimaissa säästyisi enemmän naisten kuin lasten henkeä, jos noudatettaisiin suositusta täysimetyksestä kuuden kuukauden ajan (Bartick MC, ym. (2016)).

– Siksi on erittäin tärkeää, että Ruotsin viranomaisilla on imetystä edistäviä suosituksia ja että ne noudattavat WHO:n suosituksia. Muussa tapauksessa on olemassa vaara, että äidit lopettavat imetyksen aikaisemmin ja että sekä äidin että lapsen terveysriskit kasvavat, Eva-Lotta Funkquist sanoo.

Julkaisu:
Stern, J., Funkquist, EL. & Grandahl, M. The association between early introduction of tiny tastings of solid foods and duration of breastfeeding. Int Breastfeed J 18, 4 (2023). https://doi.org/10.1186/s13006-023-00544-6

Lähde: Uppsalan yliopisto/Elin Bäckström