Diabetekseen on suhtauduttava riittävällä vakavuudella

Koko kevään ajan vuonna 2009 Marjaana Ruotsaari, 55, tunsi olonsa uupuneeksi. Vaikka hän nukkui yönsä, hän ei siitä huolimatta tuntenut itseään koskaan levänneeksi. Hän menetti mielenkiintonsa asioita kohtaan eikä saanut mitään aikaiseksi. Lopulta Marjaana varasi ajan terveyskeskukseen.
- Tuolloin verensokeriarvoni oli noin 20 ja HbA1c puolestaan 105, ja sain diagnoosiksi tyypin 2 diabeteksen, Marjaana sanoo.
Lääkäri kirjoitti hänelle reseptin metformiinivalmisteeseen, jonka käytön hän aloitti. Marjaana tunsi toki vointinsa hiukan paremmaksi, mutta koska mitään merkittävää muutosta ei tapahtunut, hän lopetti lääkityksen vain muutaman viikon jälkeen – eihän sairaus näkynyt mitenkään ulospäin. Hän oli jo aloittanut liikkumaan enemmän ja syömään paremmin. Toisinaan hän mittasi verensokerinsa ja otti metformiinia silloin tällöin, joinakin päivinä tai joillakin viikoilla.
- Laiminlöin todella pahasti lääkitykseni. Se oli kuin laihdutus; sitä jaksaa jonkin aikaa, kunnes tulee taas repsahdus.
Kuusi vuotta myöhemmin Marjaanalla alkoi kova yskä, hän tunsi selkäkipua ja kuume nousi. Sairaalan päivystyksessä todettiin molemminpuolinen keuhkokuume.
- Se oli käännekohta, kun lääkäri ja läheiseni sanoivat minulle, että olisin voinut kuolla siihen. Siitä hetkestä lähtien olen hoitanut diabetestani.
Uutena lääkityksenä Marjaana aloitti Forxiga- ja Victoza-valmisteet sekä Lantus-insuliinin.

Tarkkana ruokavalion kanssa
- Diabetekseni johtuu ylipainostani, mutta olen myös huomannut migreenini helpottaneen nyt, kun huolehdin itsestäni, Marjaana kertoo. Ennen 105-kiloinen Marjaana painaa nyt 80 kiloa, ja muutosta varten hän on tarkkaillut ruokavaliotaan.
- Haluaisin pudottaa vielä kymmenen kiloa.
Aikaisemmin hän oli kahvileivän, karkkien, sipsin ja suklaan ystävä, mutta herkut ovat vaihtuneet maissikakkuihin ja digestivekekseihin.
- En tarvitse makeaa ja nykyisin ateriarytmini on säännöllinen.
Erityisen tarkka Marjaana on siitä, että syö aamiaisen, lounaan, päivällisen ja välipalan ajallaan. Aamiaisena on usein maustamatonta jogurttia ja marjoja.
- Vaihtoehtoisesti saatan syödä näkkileipää, jonka päälle laitan jotakin hyvää, kuten vihanneksia ja juustosiivun tai kalkkunaleikettä. Olen taas liittynyt Painonvartijoihin, joten lasken pisteitä sen mukaan, miten syön.
Lounas ja päivällinen pitää sisällään kalaa tai kanaa sekä paljon kasviksia.
- Olen lopettanut pastan ja riisin käytön, mutta rakastan perunaa, enkä halua olla ilman.
Useimmiten peruna on paahdettu uunissa kasvisten kera, mikä on maukas lisuke kalalle tai kanalle.
- Yhtenä päivänä söin makkaraa ja mietin, onko se sen arvoista. Se vie paljon pisteitä. Kun suunnittelen ruokailuni etukäteen, on paljon helpompaa.
Marjaanan välipala on yleensä Nutrilett.
On siis ilmiselvää, että Marjaana todella miettii, mitä suuhunsa laittaa ja laskee pisteitään.

Neuropatiaa diabeteshoidon laiminlyömisestä
Ruokavaliolla ja liikunnalla Marjaana on saanut laskettua verensokeriarvonsa 20:stä kahdeksaan, ja hän mittaa arvot kerran viikossa. Vuosien kuluessa hän on saanut neuropatian oireita oikeaan nilkkaansa, jotka juontavat juurensa diabeteshoidon laiminlyömiseen, ja hän syö niihin huonoimpina päivinä kipulääkettä. Hän kuitenkin pyrkii käymään iltakävelyillä yhdessä miehensä kanssa.
- Alkumatkasta tunnen kipua, mutta se menee ohi. Toki joinakin iltoina en enää työpäivän jälkeen jaksa lähteä, Marjaana, kertoo.
Aikaisemmin hän harrasti vesijumppaa sekä pyöräilyä ja soutua kuntosalilla. Mutta näin koronavirusaikana hän riskiryhmäläisenä välttelee ylimääräisiä kontakteja.
Hän työskentelee henkilöstöassistenttina Södertäljen sairaalassa, hän on ollut talossa jo 22 vuotta, ja lukuisten ihmisten tapaamisesta huolimatta on onnistunut välttämään vielä koronan.
- Meillä on ollut useampia osastoja koronapotilaille. Yhdessä vaiheessa potilaita oli 80, mutta enää vain yksi. Toivottavasti tilanne on parempaan päin.
Marjaanalla ja hänen puolisollaan on mökki Suomessa, mutta vallitsevan tilanteen takia he eivät ole vierailleet siellä tänä kesänä, vaan hän on halunnut tehdä koko kesän töitä.
Lapsiaan ja lapsenlapsiaan hän ei ole tavannut yhtä usein kuin tavallisesti, ja kaikki yhteiset hetket on vietetty ulkoilmassa.
- On riipaisevaa saada omalta lapseltaan tekstiviesti, että emme voi nähdä, vaikka samaan aikaan ymmärrän sen täysin.
Marjaana toivoo, että koronavirus saataisiin hallintaan pian, jotta elämä normalisoituisi jälleen ja ajan viettäminen lasten, lastenlasten ja ystävien kanssa olisi taas mahdollista.

Marjaanan vinkit muille diabeetikoille:
- Suhtaudu sairauteesi riittävällä vakavuudella, vaikka sairaus ei näkyisi mitenkään päälle päin.
- Ajattele terveyttäsi. Ruokavaliolla ja liikunnalla on suuri merkitys.
- Etsi tukea erilaisilta diabetessivustoilta.
- Elä elämääsi.

Teksti: Ann Fogelberg
Kuva: Marjaanan kotialbumi