Hyppää pääsisältöön
Donate

Varje öre räknas verkligen.

Ge En Gåva

Uusia tutkimustuloksia tyypin 2 diabeteksen kehittymisestä

Uusia tutkimustuloksia tyypin 2 diabeteksen kehittymisestä

Tyypin 2 diabeteksen kohdalla on oletettu, että insuliiniresistenssi ilmenee ennen insuliinitason kohoamista. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että asia voikin olla päinvastoin. Insuliinintuotanto vaikuttaisi käynnistyvän jo verensokerin ollessa normaalilla tasolla, ja syynä ovat vapaat rasvahapot.

Publicerade: Hei 02, 2021
Dela med sig:

Göteborgin yliopiston tutkijat ovat julkaisseet tutkimustuloksensa, jotka saattavat muuttaa käsitystämme tyypin 2 diabeteksen synnystä. Tutkimus osoittaa, että insuliinintuotanto saattaa käynnistyä ylipainoisilla diabetesta sairastamattomilla henkilöillä jo verensokerin ollessa normaalilla tasolla, mikä on ristiriidassa nykykäsityksen kanssa.

Maailmanlaajuisesti tutkitaan, mitä kehossa tarkalleen tapahtuu tyypin 2 diabeteksen kehittyessä ja miksi ylipaino on niin suuri riskitekijä sairauden kannalta. Melkein 50 vuotta diabetestutkijat ovat käyneet ”muna vai kana -väittelyä”: kumpi ilmestyy ensin, insuliiniresistenssi vai kohonnut insuliinitaso?

Pitkään vallinneen hypoteesin mukaan haima lisää insuliinintuotantoaan, koska solut eivät enää reagoi insuliiniin ja verensokeri nousee, mutta EBioMedicine-lehdessä julkaistut tutkimustulokset vahvistavatkin päinvastaista teoriaa, jonka mukaan insuliinitaso nousee ensin.

Vapaat rasvahapot pelissä
Tutkimus viittaa siihen, että öisen paaston jälkeen vapaiden rasvahappojen suuri määrä veressä käynnistää aamulla kohonneen insuliinintuotannon. Vapaat rasvahapot ovat pitkään olleet mukana tyypin 2 diabeteksen tutkimuksen monimutkaisessa yhtälössä, mutta nyt niillä on esitetty olevan myös toisenlainen rooli sairauden kehittymisessä.

Tutkimusta varten verrattiin rasvakudosten aineenvaihduntaa 27:llä tarkkaan valitulla koehenkilöllä (yhdeksän normaalipainoista, yhdeksän ylipainoista, joilla on normaali verensokeri, sekä yhdeksän ylipainoista, joilla on tyypin 2 diabetes). Koehenkilöt osallistuivat usean päivän ajan laajoihin testeihin, joita tehtiin erilaisissa olosuhteissa. Tutkijat analysoivat koehenkilöiden ihonalaisen rasvakudoksen aineenvaihduntaa ja geeniekspressiota sekä verensokerin, insuliinin ja vapaiden rasvahappojen määrää veressä.

Diabetesta sairastamattomilla ylipainoisilla koehenkilöillä oli sama normaali verensokerin taso kuin normaalipainoisilla ja terveillä henkilöillä.

Kohonnut rasvahappo- ja insuliinitaso
”Mielenkiintoista kyllä, diabetesta sairastamattomilla ylipainoisilla oli veressään kohonnut määrä vapaita rasvahappoja ja insuliinia, ja tasot olivat samanlaiset tai korkeammat kuin tyypin 2 diabetesta sairastavilla ylipainoisilla”, kertoo yleislääketieteen erikoistuva lääkäri ja Göteborgin yliopiston Sahlgrenska akademinin jatko-opiskelija Emanuel Fryk. Hän on yksi tutkimuksen päätutkijoista.

Uppsalan yliopiston kanssa tehdyssä väestötutkimuksessa todettiin sama kaava, kun 500 henkilöltä otettiin verikoe yöpaaston jälkeen.

Löydökset vaativat vahvistuksen
”Vaikka olemmekin löytäneet vasta tässä tutkimuksessa yhteyden vapaiden rasvahappojen ja insuliinin väliltä, on se viite siitä, että rasvahapot ovat yhteydessä insuliinin vapautumiseen ja vaikuttavat lisääntyneeseen insuliinintuotantoon tyhjällä vatsalla, kun verensokeri ei ole koholla”, sanoo Emanuel Fryk. Hän kuitenkin painottaa, että tulokset on vielä vahvistettava lisätutkimuksilla.

Vapaita rasvahappoja esiintyy luonnostaan verenkierrossa, ja ne ovat glyserolin tavoin kehon rasva-aineenvaihdunnan tuote. Glyserolia näytti vapautuvan pitkälti sama määrä kehon rasvakiloa kohti, olipa koehenkilö normaalipainoinen tai ylipainoinen, tyypin 2 diabetesta sairastava tai terve.

Elintavat ratkaisevat
”Hypoteesimme on, että vapaiden rasvahappojen määrä veressä nousee, koska rasvakudos ei enää kykene varastoimaan ylijäämäenergiaa. Täten uskomme, että se voi olla varhainen merkki piilevästä tyypin 2 diabeteksesta. Jos tuloksemme vahvistetaan muilla tutkimusmenetelmillä, tietyt rasvahapot voisivat muodostua biomarkkereiksi, mutta siihen on vielä paljon matkaa”, Emanuel Fryk sanoo.

Diabetes on yksi merkittävimmistä kansantaudeista, ja se vaikuttaa puoleen miljoonaan ruotsalaiseen. Laajuutta on kuitenkin vaikea arvioida, sillä monet tyypin 2 diabetesta sairastavat eivät tiedä sairaudestaan. Diabetesta sairastavilla on suurempi riski saada muita terveysongelmia kuten sydänkohtauksia ja infarkteja.

”Tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat monet tekijät, mutta elintavoillamme on kaikkein suurin merkitys. Tutkimuksemme osoittaa jälleen, että parhaiten diabeteksen puhkeamista voi ehkäistä varhaisella elintapamuutoksella, mieluiten ennen kuin sokeritasot alkavat nousta”, Emanuel Fryk sanoo.

Hyperinsulinemia and insulin resistance in the obese may develop as part of a homeostatic response to elevated free fatty acids - A mechanistic case-control and a population-based cohort study, EBioMedicine

Lähde: forskning.se

Dela med sig: