Hyppää pääsisältöön
Donate

Varje öre räknas verkligen.

Ge En Gåva

Terveellinen ruokavalio on koronataudin ehkäisyssä oleellisempaa kuin yksittäiset ravintolisät

Terveellinen ruokavalio on koronataudin ehkäisyssä oleellisempaa kuin yksittäiset ravintolisät

Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) korostavat kannanotossaan, että millään yksittäisellä ravintoaineella ei voi korvata hyvän ravitsemustilan ja monipuolisen ruokavalion hyötyjä.

Publicerade: Hel 05, 2021
Dela med sig:

Covid-19-taudin vaikean muodon riskitekijöiksi ovat osoittautuneet diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, lihavuus ja korkea ikä. Ikää lukuun ottamatta kaikkiin näihin riskitekijöihin voi vaikuttaa terveyttä edistävällä, suositusten mukaisella ruokavaliolla. Hyvä ravitsemustila on myös kiistattoman tärkeä immuunijärjestelmän toiminnalle ja taudeista toipumiselle.

Riittävä ja monipuolinen ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja, kuitupitoisia täysjyväviljavalmisteita sekä riittävästi pehmeiden rasvojen lähteitä (öljyt, pehmeät rasvalevitteet, kala, pähkinät ja siemenet). Kovaa rasvaa ja suolan ja sokeristen tuotteiden runsasta käyttöä on syytä välttää. Hyvä ruokavalio toteutuu parhaiten, kun ateriarytmi on säännöllinen ja ateriat ovat monipuolisia päivittäin.

– Suositusten mukaisella ruokavaliolla voidaan turvata välttämättömien ravintoaineiden riittävä saanti, vahvistaa immuunijärjestelmää ja parantaa elimistön rasva- ja sokeriarvoja, toteaa VRN:n pääsihteeri Arja Lyytikäinen.

Elimistön puolustusjärjestelmän toiminnalle tärkeitä ravintoaineita on useita. D-vitamiinin merkitystä koronataudin ehkäisyssä ja hoidossa on tutkittu paljon kuluneen vuoden aikana, ja D-vitamiinin roolista on keskusteltu laajalti myös julkisuudessa.
– Suositusta suurempien D-vitamiinilisien hyödyistä ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä, toteaa THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen.
– Kliinisessä työssä D-vitamiini voi olla osa lääkkeellistä hoitoa, jolloin käytettävä annos perustuu lääkärin tekemään lääketieteelliseen arviointiin, kertoo osastonylilääkäri, VRN:n ravitsemuksen täydentämisen seurantaryhmän puheenjohtaja, dosentti Leo Niskanen.

Mutta milloin D-vitamiinilisää sitten tulee käyttää?
D-vitamiinilisää on hyvä käyttää 10 mikrogrammaa päivässä vuoden pimeimpään aikaan lokakuun alusta maaliskuun loppuun, mikäli päivittäiset ruokailutottumukset eivät turvaa D-vitamiinin riittävää saantia. D-vitamiinin riittävän saannin turvaamiseksi ruokavalioon tulisi sisältyä päivittäin D-vitaminoituja maitoja, maitovalmisteita tai kasvijuomia sekä rasvalevitteitä ja lisäksi 2–3 kertaa viikossa kalaruokia.

Eri väestöryhmille on lisäksi tarkemmat suositukset D-vitamiinilisän käytöstä D-vitamiinin riittävän saannin turvaamiseksi:

  • raskaana olevat ja imettävät: 10 mikrogrammaa/päivä ympäri vuoden
  • alle 1-vuotiaat lapset: 2–10 mikrogrammaa/päivä ympäri vuoden (annostelu yksilöllistä imetyksen ja äidinmaidonkorvikkeiden/vieroitusvalmisteiden/vitaminoitujen puurojen ja vellien käyttömäärän mukaan)
  • 1-vuotiaat: 10 mikrogrammaa/päivä ympäri vuoden
  • 2–17-vuotiaat: 7,5 mikrogrammaa/päivä ympäri vuoden
  • 18–74-vuotiaat: 10 mikrogrammaa/päivä lokakuun alusta maaliskuun loppuun, jos ei käytä D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä päivittäin ja/tai kalaa 2-3 kertaa viikossa
  • 75-vuotiaat ja vanhemmat: 20 mikrogrammaa/päivä ympäri vuoden (jos D-vitaminoitujen elintarvikkeiden käyttö on runsasta, suositeltava annos on 10 mikrogrammaa/päivä)
  • hyvin vähän ulkona oleskelevat, peitetysti pukeutuvat ja tummaihoiset: 20 mikrogrammaa/päivä ympäri vuoden

 

Lähde: STT

Dela med sig: