Hyppää pääsisältöön
Donate

Varje öre räknas verkligen.

Ge En Gåva

Suojaako maaseutuympäristö tyypin 1 diabetekselta?

Suojaako maaseutuympäristö tyypin 1 diabetekselta?

Synnyin- ja kasvualue voivat olla merkityksellisiä tyypin 1 diabetekseen sairastumisen riskin kannalta. Maaseudulla ja muissa luontoa lähellä olevissa ympäristöissä kasvavilla lapsilla on pienempi riski autovasta-aineiden kehittymiselle ja täten todennäköisesti myös tyypin 1 diabeteksen synnylle. Tämä tutkimustulos löytyi suuressa suomalaisessa tutkimuksessa.

Publicerade: Syy 15, 2021
Dela med sig:

Tutkijat vertasivat koehenkilöitä sen mukaan, millaisessa ympäristössä he olivat kasvaneet ensimmäisen elinvuotensa ja kuinka suuri riski heillä oli sairastua tyypin 1 diabetekseen, joka on autoimmuunisairaus. Kaikilla suomalaiseen ”Finnish Type 1 Diabetes Prediction and Prevention” -tutkimukseen (DIPP) osallistuneilla lapsilla on geneettinen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen.
Tutkijat käyttivät mallia, jonka mukaisesti usein kuvataan erilaisia ympäristöjä. Malli kartoittaa muun muassa alueen viljelysmaiden, hedelmäpuiden, marjaviljelmien, laidunmaiden ja muun kasvillisuuden määrää. He käyttivät työssään esimerkiksi eri alueiden yksityiskohtaista maantieteellistä dataa sekä teräväpiirtoisia satelliittikuvia.

Perimän ja ympäristön yhdistelmä
Usean vuoden ajan vallalla on ollut käsitys, että tyypin 1 diabetekseen sairastumisen riski on riskigeenien ja ympäristön tähän asti tuntemattomien tekijöiden yhdistelmä. Ympäristötekijöistä pääepäiltyjä ovat olleet virustartunnat, jotka laukaisevat autoimmuunireaktion, joka johtaa sairastumiseen.
Tunnetut riskigeenit eivät riitä selittämään ilmiötä, sillä vain osa geenin kantajista sairastuu. Siksi puhutaan riskigeenien ja ympäristötekijöiden yhdistelmästä.
Suomalaiseen tutkimukseen osallistui yli 10 000 geneettisesti altistunutta lasta, jotka olivat mukana tutkimuksessa siihen asti, että täyttivät 15 vuotta tai saivat tyypin 1 diabeteksen diagnoosin. Verikokeilla selvitettiin, oliko lasten veressä insuliinia tuottavien solujen autovasta-aineita. Verikokeet otettiin kolmen, kuuden, kahdentoista ja kahdeksantoista kuukauden iässä ja sen jälkeen joka tai joka toinen vuosi.
Sen jälkeen lapset jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan, missä he olivat asuneet ensimmäisen elinvuotensa. Yksi ryhmä koostui kaupunkiympäristössä kasvaneista, toinen maalaisympäristössä kasvaneista.

Hygieniahypoteesi
Kuten niin sanottu hygieniahypoteesi ennustaa, tutkimuksessa paljastui, että maalaisympäristöön liittyi matalampi riski autovasta-aineiden ja tyypin 1 diabeteksen kehittymisestä. Viisitoista vuotta kestäneen tutkimuksen aikana 10 000 lapsesta 271 sairastui tyypin 1 diabetekseen ja 384:lle kehittyi erilaisia autovasta-aineita, jotka nostavat riskiä sairastua tulevaisuudessa.
Kun kahta ryhmää verrattiin toisiinsa, riski oli maalaisympäristössä kasvaneilla lapsilla 37 prosenttia matalampi kuin kaupunkiympäristössä kasvaneilla.
Tutkijoiden tulkinnan mukaan selitys on bakteerien, virusten ja muiden mikro-organismien monipuolisuus, joka maalaisympäristössä on suurempi.
Hygieniahypoteesin mukaan immuunijärjestelmämme tulisi altistua monenlaisille mikro-organismeille, jotta se kehittyy normaalisti. Liian ”puhtaassa” ympäristössä immuunijärjestelmä ei stimuloidu yhtä paljon, ja siksi autoimmuunisairauksien riski kasvaa.

Elintasoerot
Hygieniahypoteesia alettiin käyttää selityksenä alun perin astma- ja allergiakeskustelussa, mutta yhä useammat havainnot osoittavat, että se saattaa koskea myös tyypin 1 diabetesta ja muita autoimmuunisairauksia.
Etenkin Suomesta löytyy tukea hypoteesille. Keskustelussa huomio kiinnittyy olosuhteisiin Suomen sekä Venäjän Karjalassa (ks. linkki alla). Erona ovat valtionraja ja elintaso. Elintaso on Suomen Karjalassa korkea verrattuna Venäjän Karjalaan, ja karjalaisten lasten keskuudessa tyypin 1 diabetes on kuusi kertaa yleisempi Suomen Karjalassa. Riskigeenien esiintyminen on kuitenkin samanlaista molemmissa väestöissä.

Lähde: Diabetesportalen / Tord Ajanki

Linkki tutkimusten yhteenvetoon Diabetes Care -lehdessä
Land Cover of Early Life Environment Modulates the Risk of Type 1 Diabetes

https://care.diabetesjournals.org/content/early/2021/05/05/dc20-1719

Dela med sig: