Hyppää pääsisältöön
Donate

Varje öre räknas verkligen.

Ge En Gåva

Pandemian vaikutukset mielenterveysongelmiin

Pandemian vaikutukset mielenterveysongelmiin

Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet Ruotsissa Covid-19-pandemian aikana. Tämä siitäkin huolimatta, että Ruotsin rajoitukset infektioiden leviämisen ehkäisemiseksi ovat olleet kevyempiä kuin useimmissa muissa maissa. Tämän osoittaa Uppsalan yliopiston tutkimuksen tulos, joka julkaistiin äskettäin European Psychiatry -julkaisussa.

Publicerade: Syy 25, 2020
Dela med sig:

– Löysimme kliinisesti merkittäviä määriä masennusta (30 prosenttia) ahdistusta (24 prosenttia) ja unihäiriöitä (38 prosenttia). Nämä luvut ovat verrattavissa mielenterveysongelmien määriin, jotka on raportoitu vastaavissa tutkimuksissa pandemian aikana Kiinassa ja Italiassa, Karin Brocki, psykologian laitoksen professori, kertoo.

– Eroja tietysti löytyy menetelmän, pandemian eri vaiheiden ja rekrytointistrategioiden osalta, mutta tutkimusten välisistä eroista huolimatta voidaan todeta, että ihmisten mielenterveyteen se on vaikuttanut merkittävissä määrin negatiivisesti kaikissa tutkimusmaissa.

Karin Brocki ja hänen tutkijakollegansa Lance McCracken, Farzaneh Badinlou ja Monica Buhrman olivat ajoissa liikenteessä kartoittamassa pandemian vaikutuksia mielenterveyteen Ruotsissa. Verkkopohjaiseen kyselyyn osallistui yli 1500 18–88-vuotiasta henkilöä.
 

Enemmän kuin ennen pandemiaa
Kävi ilmi, että mielenterveysongelmat olivat huomattavasti lisääntyneet, kun verrattiin Ruotsin väestön mielenterveyttä ennen pandemiaa koskevaan tutkimukseen, jossa käytettiin samaa masennuksen ja ahdistuksen mittaria. Tuossa tutkimuksessa (Johansson et al, 2013) raportoitiin noin 10,8 prosentilla väestöstä masennusta ja noin 14,7 prosentilla kliinisesti merkittäviä ahdistuneisuusongelmia.

Tutkijaryhmä on myös selvittänyt, mihin ryhmiin vaikutus on ollut suurin eri tekijöiden perusteella – väestötieteelliset muuttujat, riski- ja haavoittuvuustekijät, altistuminen covid-19:ään ja onko covid-19:ään liittyviä huolenaiheita.

Aiempien mielenterveysongelmien vaikutus
He havaitsivat, että pandemian aikana eniten masennuksesta, ahdistuneisuudesta ja unihäiriöistä kärsivät ne henkilöt, joilla on jo aiemmin ollut mielenterveysongelmia. Tulokset osoittavat, että tutkimukseen osallistuneilla nuorilla aikuisilla on enemmän mielenterveysongelmia kuin vanhemmilla.

– Mietimme johtuuko tämä siitä, että nuorten elämäntilanne on epävakaampi sekä talouden että sosiaalisen elämän suhteen. Tiedämme jo myös, että mielenterveysongelmia esiintyy enemmän nuorilla kuin vanhemmissa ikäryhmissä, Karin Brocki sanoo.

Mielenkiintoinen tekijä on psykologinen joustavuus, kyky sopeutua erilaisiin olosuhteisiin.
– Tuloksemme osoittavat, että se on suojaava tekijä, mutta voi myös olla mielenterveydelle haitallista, jos sinulla on heikko psykologinen joustavuus. Tämä on ominaisuus, jota voi kehittää ja joka reagoi KKT-pohjaiseen hoitoon, kertoo Karin Brocki.

Enemmän tukea haavoittuvimmille
Tutkimuksessa on joitain rajaavia tekijöitä. Vaikka ryhmä on melko suuri, sukupuolijakauma on epätasainen (73 prosenttia naisia), useimmat ovat 18–40-vuotiaita, kokoaikaisia työntekijöitä tai opiskelijoita. Useimmilla ei ollut taustalla olevaa sairautta, joka lisäisi covid-19-tartunnan riskiä. Tutkijat onnistuivat kuitenkin rekrytoimaan kaikista Ruotsin lääneistä.

Mitä käytännön suosituksia voidaan antaa tutkimuksen tulosten perusteella?
– Tarjotaan enemmän tukea niille, jotka ovat alttiimpia mielenterveyteen ja hyvinvointiin kohdistuville negatiivisille vaikutuksille. Tämä koskee ihmisiä, joilla on aiempia tai nykyisiä mielenterveysongelmia, tai heitä, jotka kokevat oman yleisen terveydentilansa suhteellisen heikoksi, Karin Brocki kiteyttää.

Lähde: Uppsalan yliopisto, Annica Hulth

Julkaisu:
Lance M McCracken , Farzaneh Badinlou , Monica Buhrman, Karin C Brocki: Psychological impact of COVID-19 in the Swedish Population: Depression, Anxiety, and Insomnia and their Associations to Risk and Vulnerability factors

Dela med sig: