Tietoa diabeteksesta
Diabetes on nopeimmin yleistyviä sairauksia Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Arvioiden mukaan Suomessa on tällä hetkellä yhteensä yli 500 000 diabetesta sairastavaa. Heistä suurin osa (75–80 %) sairastaa tyypin 2 diabetesta. Huolestuttavaa on, että 2 tyypin diabetes yleistyy yhä nuoremman väestön keskuudessa – lasten ja nuorten.
Diabetes on sairaus, johon voi liittyä äkillisiä tai pitkäaikaisia komplikaatioita eli lisäsairauksia. Akuutteja komplikaatioita ovat liian matala tai liian korkea verensokeri sekä happomyrkytys eli ketoasidoosi. Pitkäaikaisina komplikaatioina voi esiintyä diabeettista silmäsairautta (retinopatia), hermosairautta (neuropatia) ja munuaissairautta (nefropatia). Diabetes lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kaksin–nelinkertaiseksi.
- Mikä on diabetes?
-
Diabetesta tunnetaan useita eri tyyppejä, joita yhdistää häiriö haiman insuliinintuotannossa ja pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri.
Insuliini on verensokeria laskeva hormoni, jonka avulla terveellä ihmisellä elimistö säätelee verensokeria. Diabeetikon keho ei pysty tuottamaan insuliinia joko lainkaan tai riittävästi, tai tuotettu insuliini ei toimi (nk. insuliiniresistenssi). Yksinkertaisesti sanottuna sairaus estää kehoa hyödyntämästä verenkierrossa olevaa glukoosia, eli sokeria, energiaksi.
Jos keho ei tuota insuliinia tai se ei tehoa niin kuin sen pitäisi, lisääntyy glukoosin määrää veressä, mikä aiheuttaa yleisimmät diabeteksen oireet:
- uneliaisuus/haluttomuus – keho ei hyödynnä hiilihydraatteja energiaksi
- tiheä virtsaamistarve – keho yrittää päästä eroon liiasta glukoosista virtsan kautta
- jano – keho yrittää kompensoida tihentyneiden vessakäyntien vuoksi menetettyjä nesteitä
- toistuvat infektiot – bakteerit viihtyvät ympäristössä, jossa on kohonnut verensokeriarvo
tahaton laihtuminen – esiintyy erityisesti tyypin 1 diabeteksessa
- Mitä diabeteksen tyyppejä on olemassa?
-
Diabeteksen muotoja on olemassa useita erilaisia, mutta päätyypit ovat tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes. On myös paljon diabeetikoita, joilla on kummankin pääryhmän piirteitä.
Tyypin 1 diabetesta sairastavan haima ei tuota enää insuliinia joko ollenkaan tai riittävästi. Sairauteen liittyy aina insuliinipuutos, minkä vuoksi hoidoksi tarvitaan insuliinin korvaushoitoa.
Tyypin 2 diabeteksen tavallisin muoto alkaa aikuisiässä. Usein taustavaikuttajina on perinnöllisen alttiuden lisäksi ylipaino, kohonnut verenpaine tai rasva-aineenvaihdunnan häiriö eli metabolinen oireyhtymä. Näiden lisäksi riskitekijöitä ovat korkea ikä, vähäinen liikunta tai pitkään jatkunut kuormittava stressi. Sairauteen liittyvät sekä insuliinipuutos että insuliinin heikentynyt vaikutus (insuliiniresistenssi). Koska insuliiniresistenssi lisää insuliinin tarvetta, insuliinin tuotanto on tarpeeseen nähden riittämätön.
Diabeteksen hoidon päätavoite on aina pitää verensokeri mahdollisimman lähellä normaalia tasoa.
- Mikä diabeteksen aiheuttaa?
-
Sairastuminen tyypin 1 diabetekseen johtuu autoimmuunitulehduksesta, joka tuhoaa haiman insuliinia tuottavia solusaarekkeita. Sen seurauksena solujen toiminta ja niissä tapahtuva insuliinin tuotanto vähitellen loppuu. Autoimmuunitulehduksen aiheuttajaa ei vielä tarkasti tunneta, mutta taustalla on perinnöllinen alttius sekä virusten ja suoliston omien mikrobien yhteisvaikutus.
Tyypin 1 diabeetikoiden osuus kaikista Suomen diabeetikoista on noin 10–15 %. Tyypin 1 diabetes on jossain määrin perinnöllinen.
Tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen vaikuttavat sekä perimä että ympäristötekijät. Pelkkä perinnöllinen alttius johtaa harvoin sairastumiseen, ja sairastumista voidaan ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla, joihin sisältyvät muun muassa terveellinen ja monipuolinen ruokavalio sekä riittävä liikunta.
- Kuinka diabetesta hoidetaan?
-
Tyypin 1 diabetesta hoidetaan aina insuliinilla. Suurin osa diabeteksen hoidosta perustuu omahoitoon, jolloin hoidonohjauksessa on tärkeää kiinnittää huomiota riittävään tukeen, jotta diabeetikon on mahdollista toteuttaa omahoitoa hyvän arjen ja elämänlaadun turvaamiseksi.
Hoidon ja omahoidon ohjauksen konkreettisina tavoitteina ovat oireettomuus ja mahdollisimman normaalin verensokeritason ylläpitäminen, hyvä elämänlaatu ja komplikaatioiden välttäminen.
Tyypin 2 diabeteksen hoidossa elintapamuutokset ovat hoidon kulmakivi. Keskeistä on ruokailutottumusten muuttaminen siten, että verensokerit laskevat mahdollisimman normaaleiksi ja ruokamuutokset tukevat painonhallintaa. Liikunta auttaa diabeteksen hoidossa kahdella tapaa: se paitsi edistää laihtumista ja painonhallintaa myös lisää solujen insuliiniherkkyyttä, mikä alentaa verensokeria ilman laihtumistakin. Jos elintapahoidolla ei päästä hoitotavoitteisiin, aloitetaan lääkehoito.
