T-solut ehkäisevät hylkimisreaktiota diabeteksen hoitamiseksi tehdyn saarekesiirron jälkeen
Niin sanottujen Langerhansin saarekkeiden siirto on vaihtoehtoinen hoito niille, joilla on vaikea tyypin 1 diabetes ja voimakkaita, vaikeasti ennakoitavia vaihteluita verensokerin tasossa. Hylkimisreaktioriskin takia potilaat tosin joutuvat käyttämään immunosuppressiivisia lääkkeitä läpi elämänsä. Akademiska sjukhusetissa sekä Huddingessa sijaitsevassa Karoliinisessa sairaalassa on käynnissä kliininen tutkimus, jossa arvioidaan uutta menetelmää vähentää kyseisen hoidon tarvetta käyttämällä potilaan omia niin sanottuja T-soluja.
Akademiska sjukhusetin tutkimuksessa arvioidaan uutta menetelmää, jolla voidaan vähentää immunosuppressiivisen hoidon tarvetta tyypin 1 diabeteksen hoidossa käytettävän saarekesiirron jälkeen. Uutena keinona käytetään potilaan omia niin sanottuja T-soluja.
”Toiveemme on voida vähentää immunosuppressiivisen hoidon tarvetta ja pystyä tulevaisuudessa hoitamaan vaikeasta tyypin 1 diabeteksesta kärsiviä soluterapialla, joka ei vaadi immunosuppressiivista lääkitystä”, kertoo Akademiska sjukhusetin elinsiirtokirurgian ylilääkäri Bengt von Zur-Mühlen.
Hän painottaa, että tyypin 1 diabeteksen hoito edistyy jatkuvasti ja mittauslaitteet sekä insuliinivalmisteet ja -pumput kehittyvät, mutta joillekin potilaille kehittyy silti ajan mittaan vaikea diabetes, johon liittyy voimakkaita ja vaikeasti ennakoitavia verensokeritason vaihteluita. Hänen mukaansa tällaisille potilaille saarekesiirto voi toisinaan olla vaihtoehto. Hoitoon kuuluu, että haimasta siirretään vain Langerhansin saarekkeiksi kutsutut osat, jotka tuottavat insuliinia.
Tutkimuksessa arvioitava menetelmä perustuu sille, että keho ei tuota ainoastaan hylkimisreaktiota aiheuttavia valkosoluja vaan myös eräänlaisia auttavia valkosoluja, T-soluja, jotka haittaavat hylkimisreaktion aiheuttavien valkosolujen toimintaa. Auttaja-T-soluilla on ominaisia pintamerkkiaineita (solupinnan molekyylejä), joiden avulla ne voidaan erottaa niistä valkosoluista, jotka esimerkiksi aiheuttavat hylkimisreaktion.
Auttaja-T-solut ovat eläinkokeissa osoittaneet pystyvänsä ehkäisemään hylkimisreaktiota, jos niitä on riittävä määrä oikeassa paikassa. Niitä käytetään myös luuytimensiirtojen yhteydessä vähentämään hylkimisreaktion kaltaisia ei-toivottuja immunologisia reaktioita.
”Itse tutkimuksessa valkosolut erotetaan potilaan omasta verestä, ja sen jälkeen niitä puhdistetaan verenkierron ulkopuolella huipputeknologialla, jolla saadaan kerättyä auttaja-T-solut. Niitä annetaan sitten potilaalle tiputuksen kautta saarekesiirron yhteydessä. Tavoite on ennen kaikkea arvioida, ovatko tutkimuksen puhdistusmenetelmät turvallisia. Seuraava askel on kehittää hoitoa edelleen kliinisissä tutkimuksissa”, kertoo Bengt von Zur-Mühlen.
Akademiska sjukhuset aloitti saarekesiirtojen käytön vaikean tyypin 1 diabeteksen hoidossa vuonna 2001. Sen jälkeen siirtoja on tehty yhteensä yli 170 noin 60 eri potilaalle. Siirroissa käytettävät insuliinia tuottavat solut, niin sanotut Lagerhansin saarekkeet, kerätään uppsalalaisessa Rudbecklaboratorietissa.
Tietoa: Tyypin 1 diabetes, yksi neljästä osaamiskeskuksesta
- Akademiska sjukhusetin osaamiskeskukset (Centre of Excellence) avattiin vuonna 2012.
- Nykyään osaamiskeskuksia on sairaalalla neljä: tyypin1 diabetekselle, aivovaurioille, neuroendokriinisille kasvaimille sekä tulehduksille.
- Diabeteskeskuksessa keskitytään potilaisiin, joilla on vaikea tyypin 1 diabetes. Tavoitteena on parantaa näiden potilaiden hoitoa ja sen myötä myös vakaampaa tyypin 1 diabetesta sairastavien hoitoa. Kaikilla keskuksen osastoilla tehdään tutkimusta, ja toiveena on, että keskus tekee Akademiska sjukhusetista tutkijoille houkuttelevamman.
Lähde: Akademiska sjukhuset
Viimeisimmät uutiset
